Uperniviup pigisaani aviisinnguaq
Akia 15 Øre
Nr. 1
septembarimi
1940
Danmarkimut atajunnaarallarnerup nalaani qassiinik nuannaartut tusartarpakka qallunaat Kalaallit Nunaanniittut atorfissaaruttariaqarmata, pingaartumillugooq kalaallinik nuannarisaqanngitsut. Isumaqartoqalersimavorlu atorfillit annerit qallunaajusut kalaallinit ajorineqariarunik taava erniinnaq Kalaallit Nunaannit aallartariaqartut atorfissaarullutik. Atagu misissoriassagipput.
Atorfillit annerit amerlaqaat qallunaajusut pingaartumik niuerniarnermut tunngasut. Atorfilippaaloqarportaaq annermik kalaaliusunik pingaartumik palaseqarfimmut tunngasut. Taavalu atorfiit minnerit kalaallinik inulersorneqarput qaqutigut qallunaanik ilaqarlutik. Taavalu inuit amerlanersaat pniartuupput imaluunniit aalajngersimasumik akissarsiorfiliunatik.
Atorfillit annerit niuerniarnermut tunngasut suliaraat kalaaliusugut nioqqutissanik pissaqartuaannarnissarput. Maannalu taama nalorninartoqartigitillugu taamaattoq suliuaannarput ajunnginnerusoq siunertariuaannarlugu, nioqqutissaqarnissaq inuillu akissarsiorfeqarnissaat ilanngullugu. Tunisat pisiaasimasut suliaritippaat akisunerusumik tunineqarsinnaaqqullugit taamaalippat kalaallit namminerlu pisiassagut akikinnerusumik pisiarisinnaanngorsinnaagatsigit. Soorlulu siornatigut pisarnerit atorfimminnut tunngasut nakkutiginiarsaraat.
Atorfillit annerit paleqarfimmut tunngasut qularnanngitsumik siornatigut atortuusimasut assiginik ingerlatitsiniarsaraat. Qularnanngitsumillu annerusumik piumasaqaraluarput kalaallip atuarfiup tungaatigut piumasaa malunnartumik annerujartortoq pissutigalugu.
Atorfillit minnerit qullersaminnik ikiuisuupput, sulisorlu akissarsisarmat akissarsiannguaqartarlutik. Naammagittaalliornerlu qasseeriarluni taakkunannga tikissinnaasarpoq pingaartumik, aningaasat tungaasigut, ikippallaatsiarmatami. Iluarsisarialissuuvormi, sooq kalaallip atorfillup minnerup sapinngisaa qallunaap atorfik tigummiartariaqarpaa kalaallip akissaatigisinnaasai tallimariarlugit quleriarlugilluunniit akissaaserneqarsimalluni? Suleqatigiiffissanngortariaqarmat tamakku isertukkatut ittut qaffarsartariaqanngillat? Maanna tamaviaartariaqarpugut sapinngisagullu isertorniartariaqarnagit. Qallunaammi perorsarnerlussimavaatigut meeqqatullu isigiuaannartarluta, taamalu ukiuni 200-ni angusaasinnaasoq mikisoq angusimavarput kisittalu tassunga pisuussuteqanngilagut.
Aalajangersimasumik atorfeqanngitsut soorlu imaattut piniartut il.il. tassaapput Kalaallit Nunaata atanissaanut akiuuttussat annerit. Taakku tunisaqartarput nioqqutissat pisiassat akilerneqarnissaannut taartaasussanik. Maanilu nunatsinni suliffissuaqanngimmat sulisitsisorsuaqaranilu assersuussinnaavugut piniartut suliassanik tunioraasunik. Pisaqartarnermikkut suliassersuipput, tassuunalu niuverneq ingerlavoq. Taamaattumik piniartut ilungersortut qasagineqaratik eqqartorneqaraangata akissutissaq sukangakuloqisoq annittaannarpara illersuisuusoq. (massa taama isumaqarfigineqarunarnanga pingaartumik nunaqataasunit) Suleqatigiinnerlu alliartussaaq uagutsinnut aumilluunniit akissarsiorfeqaraluartugut tutsuvigeqatigiikkutta. Soorlikiarmi tutsuvigeqatigiinneq imaassanngilaq iluaatsut takugaluarlugit nilleratalu sinnassaaginnarluta.
Suleqatigiiffissanngorpoq iluaagisagut iluarisagullu tusaqqullugit anittarnaiartigit. Oqaloqatigiittarniarta ajunnginnerusoq kalaaliusutsinnut pisussaq siunertaralugu. Taava angusaqariartornerussaagut utaqqiinnarnermit suleqatigiinneqalissaarlu amigaatigeqisatsinnik.
H.O
Kinaluunniit isumalioqqunni eqqorneqaraangat tulluumminnginneq ajorpoq. Uangaana maanna taamaalineqarpunga appat pillugit, naqitaqarmat QAAMALIAQ-mi. Taamaattumik taanna naqitaq tapersilaarniarpara.
1920 eqqaani ataataga uumagallarmat appat inaanni seqqornaveersaartarsimavugut, malugisimaleratsigu innami seqqortarneq appat assut nujussutigisaraat. Ataatagali toqusimaleriarmat kisimiilerama nipangiutiinnarpara. QAAMALIAQ-mili appat pillugit allagaq eqqorluinnarpoq. Taamaattumik Upernivimmi Kommunerådit qinnuvigalugit inerteqqummik atortussamik sanassasut. Uperniviinnarli pisariaqanngilaq pigisaali tamarmi taputtariaqarluni.
Martin Eliassen
Atuartussat arnat pinerullugit ugguuna allagaqalaarpunga imaattumik: Inuianni tamani siumukarsimasorsuarni pingaartinneqartaannarpoq nunap inunngorfiup takutittarialittai ersersinniarlugit. Taamatuttaaq nalliuttorsiorfitsigut pingaartutigut atisat nunamik inunngorfigisamik pii allanit simerneqanngikkallaramik atisaasut takutinniartarpaat. Ukiunili kingulliunerusuni arnartatta atisatik pinnersut kalaallisuuviit soraarukkaluttuinnalersimavaat, qallunaat atisaat modeerniusut issuarniaannalerlugit, ilaanni tikkinarmik. Kalaallit Nunaata ilaani kujasinnerusumi atisat kalaallisoortut takussaanipilorujussuanngorput, Uperniviup eqqaanilu atorneqarneri missingiutigigaanni. Massa imaakkaluartoq kujatitsinni amernik atortussarliornerugaluaqisut maanngarnit. Paasilersimavaalli atisatik pinnersut illersortariaqalerlugit tammaajartorneqaqqunagillu.
Maqaasinarluinnarpoq kalaallit arnartatta atisaat nalliuttorsiorfinni ulluni takussaajunnaariartoramik. Kalaaliussuserput takutillatsiartarniarutsigu tamakku isumakkiiginnartariaqanngilagut. Mersornissaat pisarioqisut nalunngilagut, malunnarsisimanerporli kingulliarsuit namminerluunniit atugassatik mersorsinnaajunnaaleraat? Nalunngilagut siulitta arnartaasa sapinngeqalugit suliarisaraat kingulliilli sooq kulluulluinnartorsuanngussappat? Soorlumi aamma paasisaleripput arnat inuusuttut ammerinermut kajumissuseerulluinnaleriartortut, annoraamernit pinnersut mersoruminarnersiugarisaramikkit. Kiali tupigisinnaavaasi annoraaminipalummik ilisserneritsumik atisaliaorsimasusi? Qaa kingumut ilungersorniaritsi kalaallisut atisasi pinnersut amiutigissaartut nalliuttorsiorpaluttut takutittarumallugit.
Inuiaat allat pingaartitaraat nunaminni pigisatik takutissallugit, arnartagullu taamaaliorniaritsi atisasi pinneqimmata nunatsinnullu issittartumut naleqqunerullutik. Nalliuttorsiorfinniluunniit atortarniarsigit narrugilernagit imaluunniit mersornissaat eqiagilernagit.
H.O.
Uperniviup saniani: ajoqiunitoqaq Tuppiarsi, Tasiusami toquvoq, palasillu iliartorpaa. --- Upernvimmi inuit nuattartorsuupput. Nerisassaqarpulli mitit apaallu takkussimalermata puiseqartinngeqaalli. ---
Nunanit allanit tusakkat: Sorsuttut suli taama perpalupput pingaartumik timmisartut sakkuginerorpalullugit. Berlin-i (tyskit illorpassuaqarfiat anneq) tuluit qaartartorsuarnik nakkaatitsivigisarsimavaat aserortajaaqalugu. Inatsiartullu ataatsimiittarfissuat aserorluinnarneqarsimavorooq. New York-imi pequtissarsiorfissuaq qaartitaasimavoq ameerikkamilu pulitiit isumaqarsimapput akeqqanut taamaaliorneqarsimasoralugu. – London-imi kunngip illussaarsua qasseeriarlugu tyskit qaartartuisa eqqortarsimavaat. Ingasattumillu aserorniarsarisimallugit tuluit sorsuutinut umiarsualivii. London-i assut qaartartunik nakkaatitsivigineqartarsimavoq tusarpugullu qeqqa aserortajaarneqarsimaqisoq. London-i franskit nunaata avannaaniit tyskit qamutilimminnik seqqortaarfigisaannalersimavaat 170 kilumiiteritut ungasitsigigaluaq eqqortarlugu (tassa missiliorlugu Upernivimmiit Kittorsaq) --- Ameerikkami siulittaasorsuaq inatsisissamik atsiugaqarsimavoq pinngitsooratik ameerikkami sakkutuunngortalernissamik. Maanna inuit 16 miliuunit sakkulersinnaarpalupput. Tusaraluarpugut tyskit sakkutuutik 100.000 norgimi katersoraat aallartissallugillu Island tigujartorlugu. Kingornali suli tusaqqinneqanngillat.---
illu najugaq tassaavoq naammagittaalliuuteqarfiginerpaasarput pitsaanerpaamilli pineqarfigisartagarput. --- Illu najugaq inaavoq mikisut angisuuffiat angisuullu mikisuuffiat.
Uperniviup pigisaani aviisinnguaq
Akia 15 Øre
Nr. 2
Oktober
1940
Suliat suut ajunngitsumik iluaqutaasussamillu siunertaqarlutik aallartikkaluarlutik ikerinnakkut unitsitaasarnerat ilaanni allatut ajornarluinnartumik peqquteqarlutik taamalisariaqartarsimapput. Ilaasali unittoortarnerat ”unitsitsiumanermik” peqquteqartarpoq, taamalu suliamiigani suliap ingerlatitaaneraniittarpoq. Aviisinnguaq ”QAAMALIAQ” nuannarisarput unittoorsimagaluarsinnarluni kingumut takkuteqqissimavoq erinisumut tulluutiallannarluni. ”QAAMALIAQ” siulleq (taasigu: QAAMALIAQ I”) takkuteqqaarmat tikilluaqqussummik oqaaseqarfigisimagakku maanna aamma pinngitsoorumanngilanga ”QAAMALIAQ II” oqaaseqarfigitsiassallugu.
Soorlu ”QAAMALIAQ I” atuarnermik atuagassiuinermillu nuannarisaqartuusugut ikiorniarsarisimagipput ilanngutassiuinitsigut, taamatut maanna ”QAAMALIAQ II” taamaaliorfigiumavarput, taamaaliorfigisariaqarlugulumi. Soqutigisaqartuusutit pisinnaasutillu ilanngutassiuinikkut ikiuunniarit ! Isummat naqitanngorsimasut (atuakkat) angisuumik sunniusinnaanngitsorigaluarukkilluunniit inuit tamatuminnga pingaartitsisut ilanngufiginakkit ! Isummat-uku naqitanngorsimasut ilaanni qaartartorsuartut sakkortutigisartut tuffissartik manngeraluartoq sequmissisinnaallugu. (apustilerput Hans Egede ajoqersuisorsuarlu Augustiinusi eqqaaginnarsinnaavagut, allarpassuillumi). ”QAAMALIAQ” akeqanngitsumik pivarput, akeqanngitsumittaaq sullinniartigu !
”QAAMALIAQ II” tikilluaqqunaq ! Iluaqutaalluni, qaammarsaalluni aliikkutaalluni aviisiugili ! Angutit tassunga suleqataajumasut saqqummertalerlik ”ateq takoqqikkaluarlugu kingumut atorunnaaqqittoq kusananngimmat”.
Aviisinnguullu taassuma saqqummeqqinnissaanik noqqaassutiginnissimasoq saqqummersitseqqittorlu qutsavigaarputtaaq !
Samuel.
Kalaalligut aviisersuatsigut Atuagalliutitigut qulequtaq taanna tamanut apeqqutinngorlugu allagaagaluarpat akissutissaqartissanngikkaluarlugu immikkut uagut Uperniviup pigisaamiuusugut aviisinnguatsigut naqitaammat akitsiarniarpara.
Siumukarumaneq oqallisaakatareersoq niuvertoqarfik Upernivik tikissimavara. Tassami Juulimi 1934. Taamanermit maannamut Uperniviup asimioqarfiisa ilai najulersimavakka. Tamakkunaniinninni angutit tutsuviginarnernik oqaloqateqrujunngikkaluarlunga malugisaqartaannarpunga siumukarneq amerlanertigut aamma noqqaassutigiumaneqaraluarluni amigalersimasut. Tassamiuna 1900-rsuup ingerlanermini ateq nipi ”SIUMUT” kujatitsinnit uagutsinnut avannaarsuanut kalerriukkaa qiviarnianngikkaluaraanni takunngisassaanngitsumik.
Inuiaat allat peruulaartinniarata, kisianni salluusimanngitsumik imaannerarsimavaatigut: Kalaallinngooq inuiaat takuinnarlugit Guutisiornermikkut nalunnartut. Kalaallit taama taaneqarsimasut uagut avannaamiuusugut aamma ilagaatigut. – Atorfilinnut Uperniviup pigisaani ilaanera sivikillunilu nutaagaluartoq suli misigereersimavunga siumukarneq eqqartorneqalersillugu eqqarsaatit kusanaraluit nuna qimallugu qangattalaanngitsoorneq ajortut. Tamannami ajunngikaluarpoq. Immaqaluunniit uanga ajoqeroorlunga taama misigisarsimanerpunga? Kisianni tassaniissinnaasoraara siumut piumassuseqaraluarnerup noqeriarluni siumukarumanermi amigalernera. Ilumulli taamaattoqartippara. Taamaassimassagunilu inuup piumassusii marluk tamarmik unitsinneqarsimassapput, inullu siumut nuuffissaraluamini unittoorluni. Tassa timikkut inuunerup siuariarusunnera tarnikkut inuunerup salillugu kaameriaannaraluaraa qullariarpallaarnerata ajulersitaa. Qutsissoq ajulersitsisinnaanngikkaluarpoq inuk pisuunngippat, inuilli qassiit piumassusertik inoqamminnut maligassamik kinguneqarsinnaagaluaq talorunnerata peertarpaa; kalaalligut isumaliortaratta annerujumatussutsip taama isummertikkaluaraatigut qujalluta qutsissup unitsimmatigut. Tamanna inuiaqatigiittut ingerlaniarnitsinni suli amigaatigaarput. Soorunami ima isumaqanngitsunga nalunngilarsi: siumukarneq anersaarpaluttoq (kristumiussutsikkut) naammalerpoq, unilli. – Taamaanngingaarpoq. Kisianniuna maannakkut kultureqareeraluarluta qanga nalusarput inuuneq tikiuttoq. Tamanna inuiaat ilinniartitaaneq atorlugu qaammarsagaasut ingerlaasiat miluuffigiinnartariaqalerparput. Guutimik nalusuussuseq persuullugu qimareeratsigu, aamma kristumiussuseq qujanartumik atorluareerneqarmat, taakkua tamarmik aqqusernisa ungataanniittoq inuuneq siumukartut inuunerat appakaaffigaarput. Tamanna inuuneq uatsinni maanna nutaavoq paasiniagassartaqartoq. Tamatumanilu inuunermi ukununnga inuiaqatinnut tusarumisassasut silattoriartuutaasinnaasut perorsaatit isumaliutit nutaat ajunngigunartitat inuunermilu nuannaarutaasinnaasut allallu paquminartutut anneruniutitullu isigineqassanngillat. Taamaaliorumasullu quliminniit uloriasuutissaqanngillat. Inuunitta takussaanngitsortaa takorloorlugu tamanna taasara siumukarumanermi amigaataanerpaamut ilaatippara. Uanngalu apeqqummik qulequtsiisoq isornanngikkaluartoq ajuusaarfigeqqaarlugu oqarfigerusuppara: Apeqqutit-una ataasersiutaagami uanni akiuminaakuluttoq. Qasseersiutinngorluguli apeqqutinngortissimagaluarukku – siumukarnermi suut amigaataatinneqarunarpa? – nngorlugu, taava akkisissat ajornannginnerussagaluarput. Siumukarumanitsinni aporfigisartagarput ataasiinnaanngimmat. Issuaannarpakkilli apeqqut ”Kinali imminut ilaquttaminuillu napatitsilluarsinnaanerua” akigakku. Uangattaaq uunga qulequttamut taama akiumavunga: ”Taannaana apeqqut (ataasersiutaagami) akineq nalunartulikasik”. Tassa apeqqutiga siulleq.
Akissutima aappaa aajuna: Imminut ilaquttanullu napatilluarsinnaanissaq aningaasartunernut naatsorsuunneqarmat, siumukarumanerup annerusumik ”nalii akii” qimassanngilaa. Siumukarumanermi amigaateqarpallaaratta ingerlalluarnerussagutta aningaasat tamanut, piniartunut, ajoqit kiffallu akissaataannut akuereqqusassatut allisittariaqarpoq. Piniartummi akisuninngorpata, ajoqit kiffallu aningaasaat allillutik nioqqutissallu iluaqutaanerusut (pinngitsuugassaanngitsut) akii millillugit suna siumut amigaat! – tassaqaliaasit – immaqa --- tamakku taamaalioreerpata, assaa, nissut tallillu oqarlu eqaalliallakassaat pikkorissiallak niaqorlu ajunngiallak. – Taava siumukarumanitta amigaassua ataasiinnaanngitsoq – kisianni arlalialussuakassaat ikiliartuaaginnassagaluarput, kiisa ittorsuartik ”pimaataarsuaq” immaqa uiartorsinnaassagaluarpaat.
Karl Kristensen, Aappilattumi
Umiarsuaaraq Paamiuni ”Louise” September-ip aallartinnerani kivivoq umiiarsorineqarlunilu, kingumulli nillikartinneqarpoq Nuummullu aallarluni tassani iluarsilerneqarpoq Sisimiunut umiarsualiorfimmukarnissaminut. Maniitsumut tikissimavoq, aallaqqillunilu 23. September-ip tamatumalu kingorna tusarneqanngilaq. September-ip 30-nit ujarlerneq aallartippoq iluatsinneqaranili. Taavali atorsinnaasut tamaasa atorlugit ujarlerneqarpoq: umiarsuaaqqat, pujortuleeqqat, qaannat Ameerikkarmiullu sorsuuteeraat ”Northland”. Oktober-illi 12-ni ujarlerneq unitsinneqarpoq nassaartoqaratik. Taavalu umiarsuaaraq umiiarsorineqarpoq inuilu tamarmik toqullutik, tallimanik inoqarpoq ilaasoqaranili.
Eqqaassutissaq ujarassuaq ”Puisip” umiiarsimaneranut ilaasuusut eqqaassutissaat Upernivimmi napparneqartoq uleerneqarpoq tallimanngornermi 4. Oktober. Nalliuttorsiorpaluttumikoqaluffimmi naalagiarneqarpoq nalunaaqutaq marlunngormat, palasilu Rosing oqaluussivoq taamani umiiarnerat eqqartorlugu tusaruminaqisumik killinnaqisumillu. Umiiartumillu ilaasut tamarmik aqqi taagorneqarput. Naalagiareernerup kingorna uiggiutiinnarlugu oqaluffimmit anisut ujarassuup tungaanut ingerlaarput. Ujarassuarlu aappalaartumik ulissimavoq silalu silarlussimagaluarluni silagisseqqammerami apeqqaatip kusanarsarpaa. Inuillu katersuutereermata niuvertoq Blicher Nielsen sassarpoq ujarassuarlu tikillugu oqaluppoq umiiartut suliartik pillugu ilungersorlutik suliniarnerat eqqartorlugu, naggataagullu oqarpoq umiiarsimasut eqqaaneqarnerat ataqqiumallugu ujarassuullu ataani allassimasoq isumaqatigiilluta attavigissagipput imaattoq: Eqqaamaneqarnersi ataqqiuaannassavarput. Taavalu ujarassuaq uleerpaa. Qallunaatullu oqalummat oqaasii Hendrik-mit nutserneqarput. Taavalu inuit sinnerlugit Hendrik Olsen oqaluppoq ujarassuup piviusunngortinniarneqarneranut sulisuusut kikkuugaluartut tamaasa qujassuteqarfigalugit, eqqaassutissarlu pigileratsigu ittoornartutut paarisassatut inunnit paarilluarneqarumaartoq. --- Taavalu uleersineq inerpoq. – Unnummallu nalunaaqutaq 8 atuarfimmut katersuuteqqipput aningaasanik katersuisoqarmat ullormut tassunga atorumaartunik kaffisoqatigiinneqarporlu alianaatsumik, ilinniarsimasatillu erinarsuutit atorpaat allanillu erinarsuuteqartarlutik ullormut naleqquttunik. Taavalu katisimaneqareermat inerput, ullorli taanna Upernivimmiunit puigunaatsuussaaq.---
Allattarniaritsi, ilanngutassialli ilaat suli ilanngunneqanngillat aviisinnguarput mikiluatsiarami, neriussaagulli allakkumasut amerlippata anginerusunngorsinnaassasoq.
Uperniviup pigisaani aviisinnguaq
Akia 15 Øre
Nr. 3
Novemberimi
1940
Aviisinnguarput Qaamaliaq ingerlaginnassaguni suleqatigiinnikkut ingerlatinniarsarisariaqarpoq. Tupinnaranilu qujanaannaraluarpoq aaqqissuisup kiserluinnangajammi aviisi immertarmagu. Pikkorissorsuugamili aviisip imassanik nassaarsiullaqqissuuvoq. Aviisili isummat assigiinngitsut saqqummerarfiginiassagaluarpaat. Tamanna pillugu aviisimik soqutigisaqartugut ilanngutassiuinikkut ikiuuttariaqavikkaluarpugut – soorlumi aaqqissuisua taama piumasaqartoq – uagutsinnut nikagiinnarunnaarluta sassartiterniarta isummavullu iluaqutaasinnaasorisavut aviisinnguakkut anittarlugit. Maanna silarsuaq tamarmi nalorninartorsiulersoq tusaamavarput, nunannguarputtaaq nalorninartorsiornerup tamatuma kalluarsimalerpaa. Nalorninartorsiornerulli tamatuma anlorninaatsoq manna ersersippaa: Ataatsimullusooq katiterluta nunannguatsinni illersoqatigiilluta peqatigiillutalu pisariaqalersugut. Isummagut assigiinngittarsinnarlik; uungali eqiterlutik: Isuma ajunnginnerussasoq iluaqutaanerusussarlu pingaartittassagipput naak isummavut avaleqqumikkut assigiinngitsiaraluaraangataluunniit. Ataatsimut eqiterta naammassisaqarnerujumalluta. Tamaagaannarporlu ullutta makkua uagutsinnut kalaaleqatigiinnguanut saqqummersinniagaat uagulli uummarsarniagassarput. Nunaqarfinnguatsinni immikkuualuttuni immikkuulualuppallaarunnaarluta (isummatsigut) eqiterneruniarta iluarnerusussamut kajungeqatigiilluta. Taamaaliorsinnaagaluarutta taava takulissagaluarparput nunaqarfinnguatsinni sajuppillanninnguaqarsinnaasoq iluarnerup tungaanut nikiallaataassasumik.
Kiisaliaasiit eqqumiilliussanerujunga: Ukioq 1721-miit ullutsinnut nunannguatsinni inuiaat allat isersimasut tassa danskit. Ajoqersuiartortitsineq neqitsiuteriarlugu nunatsinnut isersimapput. Ukiullu ingerlaneranni Kalaallit Nunaat Danmark-imut atajartuinnartissimallugu. Kiisalu Apriilip 5-ani 1932 Haag-mi eqqartuussisorsuarnit aalajangerneqarpoq Danmark-ip Grønland tamaviat pigissagaa. – Naalisaaginnarlanga: Ukiut 200 qaangerlugit danskit nunatsinniissimanerat imminnillu kalaallinik iluaqusersuisutut isigalutik sulisimanerat qujassutissaqarfiginngitsuunngilarput. Ukiulli 200 qiviarlugit qujassutissap ingasaallugu annaarpallaarnissaa nangaanartoqajaalersarpoq. Danmark-imi naalakkersuisut kissaatigittuinnarpaat Kalaallit Nunaannut atorfillit danskiusut aallartittaraangamikkit taakkua kalaallit suleqatigilluarniassagaat. Inatsisit kalaallit naalakkersorneqarnerannut atasut aalajangerpaat naalakkersuinikkut kalaallit danskillu suleqatigiissasut. Råd-ini assigiinngitsuni danskittaaq ilaasortanngorsinnaatinneqarput. Qanorli ippa? Kalaallit nammineq nalunngivippaat danskit nunaminni atorfeqartut qaammarsagaanikku allatigullu namminerminiit ima angusaqarnerusimatigisut. Råd-issarsiorfilli nalleraangat qallunaat qassimmi taava ilaasortanngortarsimanerpat? Ilaa ikittunnguit, ilaannilu naamik! soorooq? Immaqa kalaallit qinersinerup pingaassusianik suli iluamik paasisimasaqannginnerat pisuusarsimanerpoq. Tamannaannaanngilarli! Kalaallit naalakkersuisussarsiornerminni nalungilluinnaraluarpaat danskit namminerminnit tamatuma tungaanut qaammarsagaanerusimagamik piukkunnarluinnarnerusaraluartut, naalakkersorneqarnerminili sinniisussamittut isigissallugit naammattumik tatigisinnaanngilaat taamaattumillu qinerumassanagit; soorunamimi taiginngisat qinertariaqanngillat. Soormilu danskit nunatsinniittut kalaallinik tatigineqarluartannginnerpat? ajortitsiniaaginnarani eqqortorli tunngavigalugu assortoruminaatsumik oqartariaqarpoq: Danskit nunatsinni atorfeqartut ulluinnarni inuunermi kalaallinut aallartitaaffimminnut akuliussimanngippallaaqigamik kalaallinit ilisarineqanngitsuugajassimapput, ilisaritinngitsooramillu kalaallit sinnerlugit sassartussatut kaaallinit toqqarneqarsinnaasaratik. Inuiaat kalaallit pissuseraat namminerminnit qulliusutut isigisaminnut ittuutuullutik. Danskit namminerminnit pissarissaarneroqalutik inuusut qummut ittoornartutut isigisarpaat, taamalu siulliullutik pallinniarneq sapertarlugit (ulluinnarni inuunermi). Taamaattumillu ittoorisaasut qummullu isigisaasut danskit siulliullutik assak eqitsinartoq – suleqatigiinnerup assaa – kalaallinut isaassimanerusariaqaraluarpaat. Atorfimmik tungaasigut sulinerat asissorsinnaanngeqaarput inuujumagunik sulisariaqarnertik paasisimallugu suliniarsimammata, aallartitsisimik suliareqqusaat naammassiniarlugit. Tamannali maanna eqqartornianngilara, ukiulli 200 kingumut qiviarlugit ima isumaliunngitsoorneq ajornaqaaq: danskit Kalaallit Nunaanni atorfeqarsimasut suliamik saniatigut kalaallinut ikiuunnerusariaqaraluarsimasut kalaallinut aallartitaaffimminnut iluaqutaallutik nunamullu aalartitsisiminnut nersornaataallutik. Miserratigiinnagassarinngilarpullu danskit nunatsinniissimasut qasinnguit taamatut oqaatigineqarsinnaanngorsimammata. Taakku ataqqinarsilit! Danskillu piginnaassusilissuit atorfeqarlutik nunatsinniissimasut amerlanersaat qiviarlugit M. Storch-ip Sinnattukkami palasip danskiusup nunatsinni atorfeqaraluarsinnarluni avalannnialernerminni oqaasii tusaqqoornarsisarput: ”.... ullut piginnaaffiusut asiutippakka.” Ullummi piginnaaffiusut danskinit nunatsinniissimasunit paasineqarluarsimagaluarpata qularnanngilaq ullumi angusiarisimasatuarsuarput ”Hvad hedder du?” qaangernerusimassagaluarparput. --- Soorlulu uagutsinnut kalaaliusunut ullut makku nalorninartoqaqisut, taamatut isumaliorpunga ullut makku danskinuttaaq nunatsinniittunut taamatut issasut. Tamatsinnummi apeqqut nalunartulissuaq pilersimavoq: Naalagaaffissuup (naalagaaffissuit) ajugaasussap Danmark attavigisarput qanoq aaqqissorumaarneraa nunatta tungaanut. Ullut nalorninartorfigisagut danskinut nunatsinniittunut kalaallinullu uagutsinnut eqeersaasuugilik qanganiit annerusumik peqatigiinnerulluta ”ikioqatigiilluta” siunissarput nalorninaraluartoq ersiorata ornissinnaaqqullugu. Ukiullu 200 kingunerat kingumut qiviarlugu Danmarkimut qujaniarta ajunnginnerusorisani kisiat siunertaralugu nunarput ingerlatinniarsimammagu.
Allagara tammaarpallaalerakku tamaanga naaginnarallarpara pisariaqalissappat mamarseqqusitsiarumaarakku.
Samuel.
Rumaaniami nuna sajuttorsuusimavoq 10. November saniani. illorsuit ilaat pingasunik quleriit uppittarsimapput aseruvillutik. Taamalu inuppassuit ajunaartorpassuusimapput. – Ameerikkami siulittaasussarsiornermi kingumut siulittaasorsuaq Roosevelt toqqarneqaqqippoq, aatsaallu Ameerikka siulittaasoqartalerami pingajussaanik toqqakkamik siulittaasoqalerpoq. Tatigisimaqaat – 25 miliuunit inuit taasimavaat. – Greekerit Itaaliamiunut sorsupput, Griikerillu ulloq manna tikillugu siuariartuinnarput Itaaliamiut ajunaartittaqalugit, tulunnillu ikiorneqarput pingaartumik timmisartutigut umiarsuartigullu sorsuutitigut. – Tuluit Tyskillu timmisaatitigut ajiuutiinnarput akeqqamillu nunaanni sorsunnissamut atortussat qaartartorsuarnik nakkaatitsivigisarlugit, tamarmillu aserugakittarpalunngillat. Tyskilli Tuluit nunaannut ikaarniarnertik taamaatissimannguatsiavippaat. Tluit Ameerikkamit atortussaminnik timmisartunik sorsuutinillu pisarput, tamakkunatigullu ikiorumaneqarput. – Sorsunnersuullu qaqugu soraarnissaa nalunarluinnarpoq qsungasoqanngitsorsuugamik, ukiullimi qassit? – Danmark-imit tusaqqamminngilagut, kingulliilli tusakkat malillugit nerisassaqartut ukiumullu qisussaqartut tusarpagut. – Ameerikkamit Kalaallit nunaannut pajuttut suli kujataanut tikittarput. Upernivimmulli pisussat ilarpassui suli takkutinngillat, isumaqarpulli Fyllap pingaarnerit ususinnaagai maanna aggeqqileruni. –
Uperniviup eqqaanit: Kingullermit Kangersuatsaamit tusarpugut Suko qilalugarsimasoq 250 saniani. Sarpik Upernivimmut pigallarpoq niuvertoruseqarfiit tupannguanik pajuttarniarlugit. – Upernivimmi qilalukkat qulit pisarineqarput qassutinit. Inuillu peqqipput. --- Sigrid Sisimiuniittoq oqaatigineqarpoq ullumi tassa 14. November. ---
Qaqortup eqqaani aviisimik ataatsimut kakkersakkamik pisiumasoqaruni uannut oqaannassaaq, ukiut pingasut pii pigisaraakka ataatsillu akeqarput 1 Kr. 30 Øre. Aviisilu taanna ateqarpoq “SIUMUT”.
Qujavunga manna tikillugu ilanngutissiisartunut, ilanngutassiisarniaritsilu tusaruminartunik; naalakkersorneqarnerinnaq pillugu una aviisinnguarput aviisiunngimmat. Pisartunik assigiinngitsunik misigisartakkassinnik oqaluttuarsinnaavusi, siulisiluunniit unikkaarutigilluarsinnaallugit. Inuillumi naalakkersuinerinnarsuaq isumaliutigileraagamikku tamaanga atapalaaratik imminnut aseroraluttuinnartarput. Qinigaqartarpugut qinikkattalu naalakkersuineq nakkutigigallarlissuk. Immaqa qinerneqarsinnaasugut taavalu taamanikkut oqartussanngorumaarpugut. – Qaa qiimmannartunik tusaruminartunik allagaqartarniartsi politik aviisitsinnut annerusunut allaatigilluarsinnaavarput. QAAMALIAQ-mi aalarteqqinnerani politik attornaveersaarneqaraluarpoq. Iluaqutissamulli tunngasut tamarmik ilanngunneqanngitsoorsinnaanngillat.
Kalaallit Nunatsinni allanngoriartortoqalernissaa qularnarunnaariartuinnarpoq. Iluaqutissarpulli pillugu kalaaliusugut sulisariaqartalertariaqarpugut paasiartulissallugu peqatigiilluta sumulluunniit suleriartaasissarput pillugu. Ikikkaluaqaagut nunarsuatsinniippugulli suli angigaluaqisumi, qularnanngilarli niperput tusagaasinnaassasoq iluaqutissatta tungaanut siunertaqarutta.
Uperniviup pigisaani aviisinnguaq
Akia 15 Øre
Nr. 4
December-imi
1940
Maanna naalagaaffiup Danmark-ip avissaarallarpaatigut – tusagaq tamanna tusakulaarnermit immaqa arajunnarsigaluarnerpoq; uagulli suli Danmark-imut atajumagaluartugut arajunnagu annerigaluaqaarput. – Allatulli ajornarmat naammagiinnartariaqarparput. Usimaa suli naalakkersuinerup tungaatigut suli allanngornersuaqanngikkallarpoq. Naalagaaffiup Danmark-ip erfalasua suli napparutitsinni erfalasinnaatitaavoq (qujanarsilat!); taavami Danmark-iuteqarpugut suli. --- Atagumi ! :
Ukiuni kingullerni naalakkersuinikkut sinniisorisatta – nunap attavigisap tungaatigut – landsrådit noqqaassutigiartuinnarsimagaluarpaat Kalaallit Nunaanni sinersornerup pitsaanerulernissaa, aatsaalli naammassiartornissaa neriunarsiniaruttulersoq ”maanaannaap” aserornialernerpaa? – Sulili kalaallit aalapput, uumapput, qangatuut nunarsuartik sinersorsinnaavaat. – usimaatamanna tikinnianngikkallarpara – sinersortussat allallu suli nunatsinniipput naalagaaffiup pigisai. Niuvertoqarfimmiit niuvertoqarfimmut, niuvertoqarfimmiit asimioqarfinnut angalaarsinnaasut, naalagaaffiup ingerlatitai; umiartorneq, niuverniarneq peqqinnissaq ilagiit, atuarfiit il.il. Suli unitsinneqanngillat. Angallatit suli taakkuuppuit, sarpissorput. Taavami sinersornermut isuma tammarani pili! – Ataaserlu uparuarniarlugu titarsilaarpunga: Niuvertoqarfimmiit niuvertoqarfimmut, niuvertoqarfimmiit asimioqarfimmut sinersornerup nalunaallisagaanissaa. Tamannalu niuvertoqarfiup piginnaaneraniippoq. Niuvertoqarfik allaffeqarpoq, allaffik inoqarpoq, allagarsiivik sumiluunniit issinnaavoq: manna pitsaanerussanngikkaluarnerpa: Angallat niuvertoqarfiup pia angalaartussanngoraangat allaffiup nalunaarutigisarpagu (allagarsiinikkut) ulloq suna sumullu aallassasoq; taava apersuinersuaq – ilaannilu iluamik paasitinneqassanani – ”Qaqugugooq ?” nipangiimissagaluarpoq.
Allagamineq una qarlulunniutaannaanngilaq, tamatumali tunuaniittoqarpoq nakimaannerusumik ingerlaarnissamik siunertaqartumik isummamik.
Samuel.
Isumaqarsimagaluarpugut 9. April 1940 kingornatigut allanngornersuaqanngitsoq, inuuserput nikinngitsutut immat. Eqqarsaatigigaannili allanngornerit kinguleriiaat aasaq manna pisimasut takuneq ajornarunnaarsinnaapput. Ilaallu ugguuna taalaatsiassavakka massa tamaasa tusareersimagaluarisi, ataatsimulli katiterlugit soqutiginartoqarmata ilannguppakka.
1) Siulliullugu taanngitsoorsinnaanngilarput Styrelse-mit naalakkersorneqarunnaarluta kujataani naalagaq avannaanilu naalagaq kisiisa saariarfigisussanngoratsigit naalakkersorneqarnerup tungaatigut.
2) Pisinartarnerup sapaatip akunneranut ullunik taasanik atortuulernera.
3) Eqalussuit qeeqqallu amiisa nioqqutigisinnaajunnaarneri.
4) Sysselråd-it ataatsimiinngitsoornerat.
5) Niuvertoruseqarfiit pajuttarnerisa millisagaanerat.
6) Ameerikkami naalagaaffissuit peqatigiit Kalaallit Nunaannut ikiuukkumanerat.
7) Orsut siataasalernerat tarajugaagaluilluunniit.
8) Orsugiap Ivittuuni ingerlatinneqarnerata allanngornera.
9) Ameerikkami umiarsuarnit sorsuuteeqqanik Kalaallit Nunaata sineriaa sianigineqalernera.
10) Kalaallit Nunaannit aalllartitat Ameerikkaliarnerat.
11) Kalaallit Nunaanni palaseqarfinnut tunngasut tamarmik Provstimit aalajangerneqartalernerat.
12) Nuummi centralkontoreqalernera Valutakontoreqalerneralu
13) Aasaanerani nalunaaquttat siuartitaasarnerat.
14) Danmarkimut allakkat ingerlaviisa iloqissiulerneri.
15) Ameerikkamut qinusinnaalerneq niuvertoqarfikkut, Sears Roebuck-ittaaq.
16) Petruuliup qaammaqqutitut atorsinnaalernera.
17) Kalaallit Nunaanni konsuuleqalernera.
18) Inerteqqutaalluinnalernera raadiukkut silap pissusiata nalunaarutigineqarnissaa.
19) Kalaallit sanalugaasa mersugaasalu Ameerikkamut aallartitaasinnaalerneri.
20) Danskit aningaasaasa naleerunnerat.
21) Nioqqutissat allarsuit tikinnerat il.il.
Ilaat nassuiartariaqaraluit nassuianngikkallarpakka inissaq pilerlugu. Allannguuteqaqqissagaluarpallu malunnartunik kingornamut tusarliussaajumaarput.
Isumalioraluarama Avannaamiukkut allalaassallunga sussasoq QAAMALIAQ ajunngimmat anaananga anersaartornerani sulisimaneri eqqaatsiarniarpara, aammalu uanga uumaruanninni qutsaviginarlugu massa allani soqutaanngikkaluartoq.
Mette inuusimavoq Aappilattumi 30. August 1867, angutaa qalluaajusimavoq, qeqarsimavoq 1883. Ataatani ukioq taanna toqummat kingunnua ernisussiortumut ilinniassalluni aallarsimavoq Ilulissanut 1902-mi. Ukioq ataaseeq ilinniarami naammassisaqarluarsimalluni angerlarpoq Upernivimmut 1903. Taavalu suliserluni ernisussiortutut. Aammalu nakorsaasarluni allatummi ajornarmat taamani nakorsaqanngimmat. Eqiasuilluni maani nunanillu allanit qaaqquneqartarluni sulisarpoq nakorsaapaluttaramigooq. Ukiut 28 meeqqanik sulisimavoq. Timinili ajortunngormat soraarninngorluni. Soraarnermi kingornagut aamma ikiuuttarsimavoq ikiortissaqanngitsunnguanut. Meeqqat suliarisimavai ukunani nunani assigiinngitsuni: Ilulissani 6 Kangersuatsami 2 Qaarsuni 6 Aappilattumi 5 Qassersuarmi 1 Tussaami 1 Kraulshavn-imi 1 Tunoqqumi 4 Upernivimmi 170 qallunaallu 6 tassa katillugit 202. --- Taakkunani meeqqani aappanissimapput 21. Meeqqat taama amerlatigisut suliarai eqiasuilluni qiimallunilu massa ullut ilaanni qiimaannartanngikkaluaq. Ilaannili ullut atoruminaatsut atortariaqartarpai. Nunani allaniittarsimavoq ilaanni ullut 20 imaluunniit 26 meeqqani qimaannarlugit. Aamma ilaannikkut navianarsiortarsimavoq, marloriarluni qimussimik isittarsimavoq qeritsittarlunilu. Kisianni anusinngorneq ajorpoq suliumagami. Kiisalu maanna qasulerluni ulloq imminut nalliukkumaartoq utaqqilerlugu. ---
Immikkulli aamma eqqaatsiarniarpara meeqqaminik ilungersorluni pinnguiniarsimanera. Qallunaamik uveqarsimavoq, toqummallu anaanani Upernivimmut orniinnarpaa allatut ajornarmat. Nammineq illunnguaqarpoq marluullunuk qitornaasugut ineqatigaluta. Qallunaamik uveqarsimagami akimaqaaq uvillarnerussussuani tigusarpai qaammat aallartikkaangat 3 Kr. 33 Øre. taakkuninngalu pinngorniarpaatigut ilungersorluni. Sulilu allumimut aningaasarsuit taakku pigai. Ukiuni kingullerni uvillarnerit aningaasarsui tupigisaqai imminut eqqaalluni, ilami sualungajakkamik pisartagaasa mikinersui. Uagut qitornaasugut qujassutissarput angigaluaqaaq anaanatsinnut puigugassaanngitsumut naalliutigisimaqimmatigummi. Aammalumi immaqa meeqqat tungaasigut qujasussaqaraluarunnarsivoq. --- Tamaanga naaginnarpakka oqaluasaakka allattussaq ulapippallaassammat.
Heinrich Kleemann
Imertarfiliorniaritsi, pisariallit ilagigunarpaat. Imeq ajornarsilluni ernumanaqaaq. Immaqa suliarinissaa akisuvallaanngilaq allanut atortartunut pisariaqarpallaanngitsunut naatsorsuullugu. Maanimi imerput qiviartariallit ilagigunarpaat peqqinnissap tungaatigut isigalugu, ipeqartaqaarmi. Inuk imertaruni nukillaassanngilaq, imermi timikkut iluaqutaasut ilagaat.
Heinrich Kleemann
Piaariitsoornermillusooq QAAMALIAp atuagassiareqqilernera suliarilersimagakku neriuutigaara atortussaqartilluta qaammatit tamaasa takkuttarniarumaartoq. Atortussagummi palaseqarfimmit pisarpagut palasip ajunngisaarluni QAAMALIAQ ingerlataq kaammattormagu. – maanna Joorli qanillileqaaq. Nalunanngikkaluarpoq timip piisigut atortussat allanngorsimassasut. tamakkuli Joorlip isumaa allanngortissanngilaat nuannaarutissaq tassaajuassammat, pisuut piitsullu meeqqat utoqqaallu qiimmattaatissaat.
Joorlimi silatangiaarpaluk tusarneqaaq. Neriuutigissavarpullu silangiaasut tussiarluartassasut tussiutitik piitaannermik ilalersornagu. Tussiummi atugaq piitaannermik ilasariaqanngimmat taamaalilluni kusanaatsunngortarmat.
Raadiukkut tusangassanik ilanngussinngilanga Radioaviisi kingumut kalaallisooq agguaanneqartalermat. Qaammatinili allani inissaqartillugit pingaarnersai ilanngunneqartarumaarput.
QAAMALIAp atuartartuni allattartunilu Joorlisiorluarnissaannik kissaappai, qutsavigalugillu ukiumi qangiuttumi suleqataalluarsimasut.
Hendrik Olsen
Uperniviup pigisaani aviisinnguaq
Akia 15 Øre
Nr. 1
Januar-imi
1941
Qaamaliap atuartartuni allattartunilu tamaasa ukiortaami pilluaqquvai. Neriuuteqarlunilu aviisinnguaq akornatsinni qaammarsaataallunilu isumatusaataassasoq. Massa uanga kisimiillunga sapissagaluarlunga neriussaanga avatinnit allakkumasunit aviisi imerneqartassasoq. Aviisinnguarpullu isumaqarfigissuarput siumukarnerup tungaanut kaammattuisussamik, taamaassagunilu aamma siumukarumanerup akornutaasartut tikkuartarsinnaavai inuit kikkulluunniit allagaat aqqutigalugit. Qaami kalaallit uagut nipangersimavallaarunnaarluta ippigisavut tusarliuttariassagigut tamatsinnut iluaqutaasinnaasut. Taava aviisit kingunerat iluaqutaasinnaasoq angujartulersinnaassagaluarparput.
Ukiortaami pilluaritsi !
H.O.
Uagut kalallit akunnitsinni paasinerlunneqartaqisoq Kommunerådissanik qinersisarneq paasitinniaraluassavara.
Kunngip peqqussutaani Maajip 29-ni 1926-mi §9 – 18 naapertorlugit Kommunerådissanik qinersisarneqalerpoq. Pisariaqarsimavoq Kommuneråd-issanik qinersineq, massami maanna annermik, imeq qiimanartoq aqqutaalluni. Isumaqatigiinnerit saqqummersimapput Kommunerådit sulisarnerinnik suliumannginnerinillu assuarlersut. (inatsisaatsutut inuujumaneq). Kalaallit siumukariartornissaannut kingulliarsuillu isumalluutigisaata nunallu inuinillu ineriartortitsinissaannut akornutaaqisoq. Ajoqutaaginnaranili kalaallit inuiannguit inersimalersut nallersuugiartornissaannut nikanarsaataaqisoq.
Uagut avannaamiuusugut imaattaratta: Qinersineqarnialeraangat ulloq qinersivissaq aallartittarpoq nal. 9 ullaamiit unnummut nal. 6-mut qinersineq inertussaalluni. Tassani allattuivimmi qinersisinnaasut ukioqassusiat Kommuneråd-init suliarineqarsimasarami inuit aqqi allassimasarput, aammattaaq qinigaasinnaasut taamatut allassimasarput.
Ulloq qinersivissaq aallartittarparput sumilluunniit eqqarsaateqarsimanata kikkut kommuneråd-issamut piukkunnartut aammalu arajussimasarsuagut kommuneråd-iusimasorsuit taarserneqarnissaannik suminermilluunniit eqqarsaateqarsimanata; imaluunniit oqaleqateqarsimanata kikkut piukkunnartikkigut. Tassa qinersisoqanginnerani nunaqarfitsinni sulissutiginiagassarput.
Tassami aamma paasilerparsi naalakkersuinermi pisortaqarluni taama ajortigisunik ullut ilaanni ajortassusia, tamanna pillugu qunullernarpallaaqaaq. Nunarsi iluarsiartunngilaq inuit periaasii ajorluinnarput asissorneqartannginnamik sulissutigineqartaratillu. – Nutaamik qinersinerup kingornatigut ima oqartoqartarpoq: uanga taamani qinersinermi taasinnginnama uanga kommuneqarnianngilanga, uannut kommunit oqaasissaqanngillat. Taamani qinersimmata uanga maaniinngilanga. Illit pillarneqarniaraluaruit soqutiginiaqinagu. Utoqqaat ilaat taama oqaluttarput inuusugut tusaaneranni. Ila ajussusia tassali inuusuttortagut isumalluarfigisassagut nunaminnut inuiaallu siumukartitsisussat. Taama ajortigisumik tusagaqartitsissalluni kannginanngila? Yassa paasivarput ajortunik sulisinnaanngitsunillu sulisoqaraluarluni ajussusia anusinngornassusialu. Maannali nallerpat atagu iluartunik qinersineqarniarli.
Naalakkersuisussat qinerneqartartussaapput inuit silaqarluartut, inuit peqqissaartut, sallusuitsut, inuit marlunnik oqaaseqanngitsut, ataatsimiinnerminni oqaloqatigiissutinik oqaluttuarsinnaanngitsut. (taamaaliornissaq inerteqqutaalluinnarpoq). Inuit imerajuttuunngitsut, inuutissarsiornermi misigisartuut, iluarnerup tungaanut paasisimasaqarluartut, inatsisinik paasisimannilluartut. Suli taagugassalissuugaluarpoq, kiali tamakku tamaasa kukkunani maleqqissaarsinnaavai? Tassa qinersinerup ilungersornartortaa paasiniassartaalu.
Taamaattumik ulloq qinersivissaq nallertinnagu tamanna eqqarsaatigilluarniartigu. Aammami maannatut ittunik ajorisatsinnik oqalorujuutigisartakkassinnillu taamaattorsuarnik eqquigussi ajorpallaassaqaaq.
Otto Thomassen
Joorlernerani kinguninnguagullu Danmarkinit inuulluaqqusineqaraluarpoq kalaallinit qallunaanillu. Taamaattoq tusarneqanngillat raadiukkut ulluni taakkunani ajornersuannik. Uangali tusatsiarpunga Biskop-ip nulia oqaluppaluttoq uvini sinnerlugu napparsimakulussimammat ulluni taakkunani. Taamatuttaaq Statsminister Stauning oqaluppaluppoq. Kalaallillu tussiarpalupput paarsisut atorlugit taamatuttaaq ”Guuterput qutsinnermiu”. Kalaallisullu oqaluppaluttoqaraluarpoq paasinarluaratilli. Island-imittaaq oqaluffissuarmit Biskop-iusimasoq oqaluppaluppoq kalaallinut ilagiinnut inuulluaqqussutiminik. Taannalu erseqqilluarami tusarnaaruminarpoq. ----- Tusagassanit kingullermit Islandikkoortutigut tusarpugut Danmark-imi pissarliukuluttut nerisassanik toqqortat peqqumaatit nungulermata umiarsuit sumut angalariarsinnaannginneri pissutaallutik. Nerisassarpassuimmi Tyskland-imut aallartitaasarsimagamik Danmark-imit taamalu nersutaatit ikiliartuinnarlutik. September-imingooq Tyskit akiitsuisa Danmark-imut 450 miliuunit Kruunit anguvaat. Taakkulugooq aatsaat taarsissallugit sorsunnermi ajugaagunik. ------ Nunanit allanit: Taamatut Tuluit Tyskillu timmisartutigut sorsuuttorsuupput nunaminnik aserortereqalutik. Illoqarfissuit umiarsualivilissuit qaartartorsuarnik nakkaatitsivigiinnarpaat ikuallattorpassuillu aserugarpassuillu akii oqaatigineq nalunaqaat. Taamatuttaaq umiarsuarpassuit pajuttut kiviorartinneqarput inuppassuillu ajunaartarput soqutigineqanngitsutut. Tuluit nunaanni neqit aggutaasartut millisitaasimapput amikkisaalerneq pissutigalugu. Franskillu nunaanittaaq qangali tutsiukkaluarpoq nerisassanik akunnattoornersuaqartoq. ----- Griikerit Albaniami Italiamiunut nersornartumik akiuulluarput siuariartuinnarlutillu massa taama ikinnerutigalutik. Illoqarfissuit pallittaalisallit tigusarpaat sakkutoorpassuit nerisassarpassuit sorsunnermullu atugassarpassuit ilanngullugit. Tamanillu nersorneqartaqaat, neriussaagullu ajugaajartuinnassasut, Tulunnillu timmisartutigut umiarsuartigullu ikiorneqarput. Afrikap avannaani Tuluit Itaaliamiullu ilungersorlutik akersuuttorsuupput Itaaliamiullu kinguariartuinnarput, kingulliussamullu tuluit illoqarfik pallittaalisalik tigusaramikku sakkutuut 30.000 saniani tigusarisimavaat sakkutuullu naalagaanertaat arlalissuit. Taamaattorli Itaaliamiut Abissiiniamiittut ilaminnit ikioriarsinnaajunnaarsillugit. Kaasariallu soraarneq kingumut eqeersimaarpalulersoq nunani utertissangalerlugu. Ameerikkami naalagaaffissuit kattuttut (maanna neriniarfissuagut) siulittaasorsuat siunnersuuteqarsimavoq Tyskinut akeraasut killeqanngigalajattumik ikiorneqassasut ajorsaqqunagit inuit kiffaanngitsumik naalakkersorneqartut, Tyskinut Itaaliamiunut Japan-imiunullu ajorsaqqunagit. Aningaasarlu amerlassusii taaneq nalunaqaat ikiutigiumasaat. Raadiuaviisit ilaanni allassimagaluarpoq Tyskinaasiit oqarsimasut Ameerikkarmiut ikiuiniarnerigaluat kingusippallaalereersoq, assullu iluarinninngitsorsuullutik. ---- Russit nillertanngilluinnarput kikkunnullu isumaqatiginnittut suli manna tikillugu naluneqarluinnarlutik. – Tyrkit nalunaarsimapput Tyskit Balkan-ikkut kujammut Itaaliamiunik illiiartussagaluarpata erniinnaq sorsuffigilissallugit. Oqaatigaallu manna tikillugu suli kujammukanngikassattut. – Sorsunnersuarlu ingerlaannassappat qularnanngilluinnarpoq Europa-mi pilliornersuaqalissasoq inuillu nerisassaaleqilissasut nunamik sulisussaagaluit amerlanersaat sorsunnissamut piareersartuummata imaluunniit sorsuttunut ilaallutik. Aserugarpassuillu taarserniarnissaat eqqarsaatigiinnarlugit sualoqaat mersernarunassusii. – Qujanarli Danmarki ajorpallaarsuarmik tusartannginnatsigu. Kalaallit Nunaannit: Aasiammiut pujortuleerarsuat ”Aaveq” Sisimiuniikkami ukiortaap kingorna maanna (17/1) Diskup tunuani angalarpaluppoq, uagutsitullu sikoqanngitsigisimapput. Taamaattoq tusarpugut Qeqertarsuarmiut puisittartut qaattanik. Gertrud Raskili suli Nuummiippaluppoq, qularnanngilaq Ameerikkamut avalanngitsoorsimasoq. Hans Egede-li tusanngilarput sumiittoq. Kujataani aalisagaqarsimapput appanik miternillu timmiaqarluarlutik (aasaq eqqissisimatilluakkatsinnik). Appamiunilu qilalugarniaq Januarimi ataaseraarsimavoq. Kujataani nappaateqarpalunngilaq inuillu pisaqartarsimallutik. (soorunalimi suli umiarsuarnik angallavigineqartut !) Sisimiormiut pujortuleerarsuat angeqisoq pitsaaqisoq saavissimavoq nanineqaranilu ulloq manna tikillugu. Nalunaarput nanisisoq akilerumallugu 500 Kruuninik. -----
Ilanngutassiisut allangaasa ilaat suli ilanngunneqanngikkallarput inissaq pissutigalugu. Tullissaanullu ilanngunneq artassapput.
Ulluni makkunani 17. Januar suli Uperniviup eqqaamiuinik tusanngilluinnarpugut immap qaa suli imerpalasorsuummat. Tamattalu sikunissaa erinigeqaarput taamaaginnarluni ajornarsileqimmat.
H.O.
Uperniviup pigisaani aviisinnguaq
Akia 15 Øre
Nr. 2
Marsimi
1941
Uperniviup aviisinnguanut naak annikikkaluartumik ilanngussilerpunga.
Nunaqarfitsinni qaffarsaasutut oqaatsit nalaatsartillugit aviisinnguami, taava uangattaaq isumaga pileritsalersimavoq tusagassiilaarniarlunga suunngikkaluartumik. – Nunaqarfik imminnut siumut tikkuartuussinnaanngilaq inuttaminut, ajornaqutit iluanaarnartullu ataatsimut katillugit. tamannami kia nalussavaa? Nunami imminnut sullissinnaanngimmat. Kisianni nunaqarfitsitsinni suleqatigiissinnaagutta ataatsimut katilluta suliassarlu pingaartittarlugu, sunaluunniit suliassaq mikisoralaannguusorluunniit, tamaasa ajunngitsumik tunngaveqartillugit aatsaat ilapittuutaalersinnaavugut. Nunaqarfimmi sumiikkaluaruttaluunniit annerusumik qiviartariaqarpagut pisortarisagut, taakkuami sunik tamanik qiviaqqaartariaqarpagut, taakkumi sunik tamanik ajunngitsussanik saaffigisariaqaratsigit, ajunngissinnaasunillu tamanik aaqqissuussisussaammata. Tassaappullu Kommuneråd-it, tassaappummi nunaqarfimmi sulisut ataqqinartut. Tassaappullu inuit suliassap tungaanut isumalluutaat, pisarialitsigut tamatigut sakkussagut. Taakkumi qinerneqartarput sunik tamanik nunaqarfimmi pisariaqartutigut qiviaannariaasut, paasitinniagassaanngitsut angiinnartussaanngitsut qungujuinnartussaanngitsut. Taakkumi nunaqarfimmi sulisussaapput siumut, kingumut pinnatik. Ilami ilaannikkut suna Kommuneråd-init saqqummerneqartussaagaluaq innuttaasunut, matoorneqartarpoq, uffa ilaanni ataatsimiilaarnikkut aaqqissugassaagaluaq. Matoorneqaannartarnera naammagisariaaruppoq. Qanormi nipaannerinnarsuaq punnaarlugu tatigisat tamakku sulinialeriartorniarlit.
Karl Jensen, Sdr. Upernivik
Maannamut akuttoriartortillugit kingulliarsuit nannut agissusii naluleriartormatigit ajoqersuunnialerpakka nalunngikkaluarlugu suli niuvertorutsit ilaasa nalunngikkaat.
Kalaallit siulitta nannut angissusiigut ima taagortarpaat.
Angisooq tassa Nr. 1. Arnaq tassa Nr. 2. inortoq tassa Nr. 3. arlannisaq Nr. 4. atertaq Nr. 5.
Nr. 1 tassa angut angisooq Nr. 2-mit imannguarluunniit anginerutsiarluni silinnerulluni niuvi tannerutsiartut. Nr. 2 assigiinngillat ilaat arnat anginerutsiartaramik ilaminnit. Nr. 2 tullia Nr. 3 mikigaluarluni kigutai tuloriaqarunik tassa Nr. 3. Nr. 4 arlannisaq tuloriaqassanngilaq. Arlagullutik kigumminnik nutsuisaramik. Nr. 5 atertat anisarput MArsip naalernerani, kisianni tamakku Nr.5-tut akeqarsinnaapput Marsi Apriili Maj Junilu. Julimit Nr. 4-tut akeqalertarput amii allisaramik.
Ugguuna uppernarsarpara Upernivimmi niuvertuusimasup angutiga angajualu taama oqaassivigigai nalunngilluinnarakku.
Oqaluttuartoq Siimunnguaq Ikermiormiu.
Kingulliarsuit ila ilissi siulisi inortalerpasi, allarsuillu pii pingileqaasi erinarsuutinnnguaq taanna meeraatilluta tamatta immaqa erinarsuutigisarsimavarput tusarnarisaratsigu. Kisianni uanga piniartunut ilaaqquteruattalerama, erinarsuut taanna sanaasoraara pitsavik. Kalaallimmi uagut kalaaliussutitsinnik periaasitta ilaat nalulluinnalerpagut. Siulersuagut maannakkullu pinartuusut sanileriisillugit isiginnaarutsigit imaluunniit qimerloorutsigit piniakkamik angisuumik toqusaatillugit, immaqa siulliarsuit kusaginerussagaluarpagut. Takuuk ungersortorsuit takuuk ersarmisimasorsuit illuinnaanik aalatserusarlutik, illuanik kapuisorsuaq anguvikkaminik. Uffa killingani seqqortorsuit piniagaq tupatserujussuartarlugu. Immaqa ila ukua kingaatsorsuit kusaginerussagaluarpagut. Sikukkulli aamma sanileriisikkaluarutsigit takusinnaavagut uagutsinnit ittannerunersui. Sikumi aputilimmi aamaku pallungasorpassuit, killingani nikorfarmi silussimasorsuaq, qisuk takisooq ammuinnaq sammisoq tigummiarlugu. Aamma ukua quatserisorsuit kapuut tuukkarlu kisiisa sakkugalugit. Uanga taakkua ingiallussagaluarpakka, unniit maannakkut aallaasikasiga quasaap qaanut igiinnarlugu. Immaqa uanga nunaqqatinnut arlariinnit ingiallorneqassagaluarpunga quasammut tassunga. Qassiinimmi piniarfik taamaattoq saqqummersarpoq, piniarfiit ajunnginnerit ilaat, piniartunilli ikanernit sianigineqanngilaq. Imminut nersornianngilanga aamma piniartunik asissuinianngilanga, kisianni misigisaq malillugu taama oqarumavunga. Pinialeqqaammi ilaanit oqaluttuunneqarsimavunga, piniartuninngooq tusartaraluarluni anerterilersillugit arpattaraluaramigit takuneq ajorlugit. Taavalu uanga oqaluttuutilaarpara qanoq periaasissanik, qanorlu piniarfik taamaattoq atorluaraanni ulloq unnuarlu assigiimmik piniarfigisariaqartut.
Maannakkut uanga piniutissaq ajunnginneq pisarparput pisinarfimmit, tassunga iserutta oqaannartarpugut una pisiarissavara. Qanorli siuligut pisarpat? Namminneq qarasarsunngikkunik, assassunngikkunik suna piniutissaq ajunnginneq pissavat? Sulimi kalaaliusugut amerlaqaagut piniartuunermik inuuniuteqartuugatta imaattumik piniartuunerup pingaaqisup suli ingerlalluarnissaa pingaartittuinnarniartigu.
Allarsuit pii pingaartittariaqaraluarpagut, tamatigulli piugornaveersaarniartigu Kalaallip piniartup napassutaa tassaasoq piniarneq, tamattalu piniarnermut pikkorissuinnaannginnatta, kina ilitsersuilluni allattarniarli piniarneq nuannarisarput pillugu.
Karl Jensen, Sdr. Upernivik
17. Marts Upernivimmi niuvertussaq Dan Ibæk Ukuarlummi sisorarluni ajunaarpoq orlusimagami massinermut avaarluni. 25. Marts ilineqarpoq nalliuttorsiorpaluttumik. Upernivimmi pisortat nutaassat imaapput. Niuvertoqarfimmi: Nivertuussaaq R. Vinterberg, niuvertussaralugit Mørck Rasmussen Bochersen-ilu. Nivertorput Øster Jørgensen Uummannamut pissaaq. – Palaseqarfimmi: Jens Olsen maanna palasi P. Rosing ukioq ilivitsoq sulinngiffeqarallassaaq. Nakorsaqarfimmi: Nakorsanngussaaq Innanganermi nakorsaasoq, maannalu nakorsaq J. Bjarnov taavunga pissalluni.
Danmark-imit tusartarnerput malillugu pissaqartarneri oqaatigineqarput nunanullu allanut niuversinnaagamik atortussaminnik amigartoorpallaarunaratik. erseqqissumilli tusarluartanngilagut Island kisiat tusarniarfiummat. Ameerikkamit pajunneqartarnissarput qularnaateqanngilluinnarpoq maannalumi Hans Egede Ameriikkamit kujataanut tikereerpoq. Aasamullu umiarsuit arlariit pajuttussaasimapput. Taamaattumik nioqqutissanik amigartoortoqarunnanngilaq pajugutit tikippata.
----- Sorsuttorsuit suli taama ilungersortingipput imminnut ajortoortinniarsaralutik. – Ulluni kinugllerni Jucoslavia oqaliiserineqaqaaq Tyskillu pinngitsaalisaangajalluni akuersissuteqaqqullugu taakku iligiit ilannguffigeqqullugit. Ministerii taarsersimagamik akuersisimagaluarput inuilli akuersiumanatik pikilersimapput, maannalu tusarpugut naalakkersuisut taarsertut sakkutoorpassuillu tyskit nunaata killinganut katersoqaat akiuteriarsinnaallutik tyskit nunartik iserfigissagaluarpassuk. Tulunnit neriorsorneqarput ikiorneqassasut taamatuttaaq nalagaaffinnit allanit tyskinut akeraasunit. Griikerit suli akiuulluarpalupput. Tuluillu Afrikami sorsuffimmi siuariartuinnarpalullutik maanna Abbissiniami illoqarfiit annersaat ornippaluppaat. Timmisartutigut sorsuttorsuupput nunaminnik aseruisaqalutik. Taamatuttaaq tyskit umiarsuarnik niuffagiutinik kiviorartitseqaat tuluit nunaaliartunik. Tuluilli ikiussallugit atortussanik Ameerikkamiut akuersereerput ikiuiniarnertillu aallartereerlugu. – Tamarmillu qasuganngitsorsuugamik qaqugu eqqissineqalernissaa nalunarluinnarpoq massa siulittuisaraluartut ilaat 1941-mi sorsunneq soraarumaartoq. Sulili nunat kalluussinnaasut maerliartortutut ipput. – Radioaviisimiittoq malillugu Sysselråd-it upernaamut ataatsimiissagatinneqarput, kisiannili erseqqissumik nalunaarfigineqanngillat pisortaasut.
Ilulissani nakorsaq pujortuleeqqamik Nuuliarsimavoq ippassarlu 19. Marts Nuummut apuussimalluni. – Taqqakkulu ilimangaat . – Putsinnersiunngitsut. – Tusartakkat malillugit Kalaallit Nunaanni tamani pisaqartarsimapput, timmissanik puisinittaarlu, nappaaterujoqaranilu tamani.
Una aviisinnguaq allanneqarmat utoqqatsivugut sivitsuutit sukassutillu atorneqaratik allagaammat. Allamik allaffeqannginnatta atortagarput inuata tigugamiuk. Ajoraluarpoq allaffimmi kalaallisoorsinnaasumik allaffeqannginnatta. --- Uperniviup pigisaani isumaqatigiinniariarta aviisinnguarput anginerusunngorlugu pisarumallugu taamalu aningaasanik katersiniariarta atortussagut tamaasa pisiarisinnaaqqullugit allanit pinissaannarput utqaainagu. Tulliani siunnersuuteqarumaarpunga qanoq iliorsinnaassalluta.
Uperniviup pigisaani aviisinnguaq
Akia 15 Øre
Nr. 4
Apriilimi
1941
Ulluni makkunani pisimasut naalisarlugit allaaseritsiarniarpakka, nalunnginnakku kalaaleqatitsinnit soqutigineqassaqisut. Naalakkersuinerup tungaatigut pisimasuupput ukiuni 220-ni Danmarkip piginninnerani pisimasut annertaattut isigineqarsinnaallutik.
Siullermik taajumavara 9. Januar 1941-mi Ameerikkarmiut naalakkersuisaasa tusagassiaat. Tassani allassimavoq Danmarkip nunasiani nakkutigisinnaajunnaarallarmagu Ameerikka sassarsimasoq pilersorumallugu nioqqutissanik, Kalaallit Nunaanni naalakkersuisut kissaataat malillugu, taamatuttaaq kalaallit nioqqutaasa tuniniarneqarnissaat ajornarunnaallisarumallugit. Taamalu kalaallit pisarneq malillugu inuusinnaasut, nunali sakkutuulerneqassanngitsoq illersornissaatut.
Taavali 9. April 1941. Danskit Ameerikkamut aallartitat danskit kunngiat sinnerlugu Ameerikkami naalakkersuisunut imaattumik akuersisimavoq. Landsråd-it ataatsimoorlutik oqaluuserisaat malillugit danskit erfalasuat Kalaallit Nunaanni erfalasorineqarnerani Ameerikkarmiut soqutiginnittuussasut. Nunasiat ajortumeerniarneqarnissaat aarleqqutigigamikkit Kaaallit Nunaat illersugassamittut Ameerikkarmiut isigisariaqarpaat, Europami naalagaaffinnit saassunneqaratarsinnaammat. Danmarkimimmi pigisaagaluaq maanna Danmarkimit isumagineqarsinnaanngivippoq. Nalunaaruteqarpullu Kalaallit Nunaata ingerlanneqarnera taamatut ingerlanneqassasoq. Taavali Ameerikkarmiut sorsunnikkut illiinissamut Kalaallit Nunaanni piareersarfeqarumallerput, timmisartuttaaq mittarfissaannik peqarumalerlutik. Tamakkulu najorneqalissasut inussaanit sakkussaanik taquassaanillu. Ameerikkarmiut kalaallit peqqinnissaasigut, inuutissarsiutaasigullu akornusernaveersaassallugit tamakku piareersarfissat sananeqarnissaanni neriorsuipput. Peqqussutillu malittarisassallu pinngitsooratik kalaallinut atortuusut akerlilernaveersaarumavaat. Taavalu qaqugu sorsunnerukkaluallarpat Danmarkimi naalakkersuisut isumaqatigiinniaqatigiumaneqarput tamakku maanna atortuulersut atorunnaarsinneqarnissaannut. – Landsfoged-ilu kunngimut naalakersuisunullu Danmark-imiittunut nalunaarpoq qanoq iliorsinnaanerminnik, allatut saperamik Kalaallit Nunaata ajoquserneqarani Danmark-imut uternissaa siunertarigamikku.
17. April Ameerikkami danskit naalakkersuisussatut aallartitartik nalunaarfigaat, taanna kunngi sinnerlugu atsiugaa atortussaanngilluinnartoq, nunagisaminullu ajortumeertitsiniutaaginnartoq, taavalu soraarluni angerlaqqullugu. Ameerikkamili taama peqqusineq atortuusorineqarumanngilaq, danskit tyskinit kiminneqarlutik aatsaat taamaaliorsimagunarmata.
19. Aril Ameerikkarmiut konsuuliat Nuummiittoq nalunaaruteqarpoq Ameerikkamut Grønland-ip atagallarnissaa iluarineqartoq. Siornatigullu taasariikkakka eqqartorneqarput. Tamakkulugooq suliarineqarsimasut danskit Ameerikkamiullu ikinngutigiittuarsimanerat tunngavigalugu. Illersorneqarnissaallu annilaanngatigisariaqanngivissoq kalaallit inuuniarnerisigut naalakkersorneqarnerisigullu akornutissaasunik iliorumaneqanngilluinnarmat.
Tamatuma kingornagut radioaviisikkut tusarpugut Ameerikkarmiut sulissuteqalersut Kalaallit Nunaanni timmisartunut mittarfiliussallutik, taquassaasivinnik uuliaasivinnullu suliaqassallutik. Ilimagisatullu isimakkoorpaat aamma tyskit taamaaliorsimanissaat Kalaallit Nunaata ilaani. --- Naalillugu taama nalunaarsukkat tusagassiarilaarpakka.
H.O.
Kinaluunniit isumalioqunni uniorneqaraangat ajuallanngitsoorneq ajorpoq. Aamma uanga taamaalineqarpunga. QAAMALIAQ-mi September-imi naqiterneqartumi Nutaarmiormiup Martin Eliassen-ip allagaa ima qulequtalik ”Appat” atuarakku erniinnaq isumalioraluarpunga akineqassasoq appanngersut amerlaqimmata. Akineqanngimmalli uanga isumaga QAAMALIAQkut allaaserilaalerpara qanoq ikkumaguni unniit.
Martip allakkamini isumani eqqorneqartoq oqaatigaa. Assullu tulluuppoq nuannaatsangaaramilu Kaassassuttut eqqaasani amerlisivai qanganitsat, erniinnarlu 1920-illi eqqaani pissusertik eqqartulerlugu seqqornaveersaartarsimallutik appat inaanni. Isumaa nalunngilluinnarpara appanik nujussaariumanani taamaaliortoq, tamattami isumagaatigut aasami neqitugarisartakkagut pingaartumik puisittanngitsunut nungukkiartoqqunagit inerteriniarluni allattoq.
Kisianni appat ineqarfissui Apparsuit Kippakulu Tasiusap avannaaniittut takorlooraanni appalissuit ima amerlatigisunik seqernerinnakkut nujutsinneqarsinnaanngitsunik, taakkunani isumaqarpunga seqqorneq inerteqqutaasariaqanngitsoq. Taakkuami manneqarfiini aasat tamaasa qanittuinut tamanit Tasiusamiit eqqaanillu orninneqartuaannartarput. Qaninnerpaalli ullut arlariisingaarnagit uninngasaannarlutik ornigartuarpaat, qasuinnaraangamik arajugaangamikkilluunniit aatsaat taamaatittarlugit. Ataaserluunniit oqarsinnaanngilaq appat siornaniit ikileriarsimasut. Ilami soorluluunniit amerleriarsimasut, pingaartumik apparsuarni seqqoraanni tingisarput qilak aanngartingajavillugu amerlanerit uninngasut(soorlu ¼ tingipput ¾ uninngallutik). Taamaammat piniakkatut allatut appat inaanni seqqortarneq inerteqqutigineq ajornaqaaq. Pequtissallit kikkut piumasut seqqortarniarlit appat mamaqaat.
Immaqa qanitaminni appat ineqarfinnguat Toqqusaq pisimanerpaa, taanna allanut naleqqiullugu 1.2-nillu appaqarmat. Kisianni aqqa nalunaanngimmagu nalunaqaaq suna pigaa.
Assigiissoraara appat inaanni ikerinnarmilu appanik toqoraaneq. Tassa inerteqqutigisariaqanngillat tamarmik piniagassaammata.
Aamma tupigaara Upernivimmi Kommuneråd-it qinnuvigimmagit inerteqqummik sanassasut Uperniviup pigisaa tapullugu atugassamik. Uanga isumaqarpunga Upernivimmi Kommuneråd-it Tasiusap eqqaa pillugu oqaasissaqanngitsut. Upernivimmummi atorput taakku naalallisigit. Uagut naalagunnanngilagut uagutsinnut atanngimmata taqqavungalu appanniarnaviannginnatta ungasigigatsigu. Allanik maani Kommuneqarpugut qinikkatsinnik naalakkumasatsinnillu, naalakkerpatigut taakua naammagaagut.
Andr.
Inatsisit ujaraasut: mumisitsiniartut russit nunaanni arfinilinnik malittarisassaqarsimapput imaattunik: 1. isumaliorniaqinak. 2. isumalioraluaruit oqarniaqinak. 3. Oqalukkaluaruit allanniaqinak. 4. Allakkaluaruit naqitertinniaqinagit. 5. Naqitertitsigaluruit atsiorniaqinak. 6. Atsiorsimagaluaruit miserratigissavat.
Sakkutuut naalagaat sakkutuut nerisarfianut misissuiartorpoq, aperalugillu nerisatik ajorineeraat.
Nr.32 oqarpo q: ”Suppitugarput ajoriniaraluarpara”.
Sakkutuut naalagata aperaa: “Suna ajoqutigaa?”
Nr.32 akivoq: “Sioraannaallunilu issukuluinnaavoq!”
Sakkutuut naalagaat nipittorluni oqarpoq: “Uumaa Nr.32 maanga pivit unnerluinnarniarlutit? Imaluunniit nunat illersorniarlugu?”
Nr32 akivoq pinngitsuumarpaloqaluni: “Maanga pivunga nunaga illlersorniarlugu, kisianni neriniarnagu.”
Nunanit allanit. Maanna Jugoslavien tyskit tigusarereerpaat. Griikerit aamma artorsartereerlugit nunaat tiguvaat tuluillu ikiortaasimagaluartut Griikerit nunaanniit qimaatillugit. Afrikap avannaani taama suli sorsupput isumaqarnarporlu tyskit taqqavunnartut amerliartuinnaramik aamma tuluit sapersitissagaat. Sulili taama akiuupput. Tyskillu oqarsimapput Griikerit nunaannik tigusinertik tassaaginnartoq aallaqqaat tuluit immamit Akullersuarmit peersitaanissaannut. Ameerikkami sakkuliorfissuit unnunaq ullorlu assigiisillugit sulilerpallapput tulunnullu ikiorsiilluarniarniarlutik. Ameerikkamigooq suliumajunnaarnersuit pissuteqarsimagaluarput tyskinit taamaalisitaallutik. Maannali qaangiussimapput. Maanna tyskit Europa tamangajaat naalakkersukkaminnut ilanguppaat. Russilli qanoq isumaqartut nalunarluinnarput manna tikillugu. Suli sorsunneq soraarnissaanik ilimasuffigineq ajornarallarpoq.
Kalaallit Nunaannit: Fylla Nuummeereerluni kingumut Aasiannut tikippallareerpoq. Allakkallu Uummannamit avannamut ingerlarpalupput. Taamatullu Innaanganermit qimussit sisamat kujammukarpalupput allakkanik aatsisut nioqqutissanik Qaarulummiittunik taavunnaassassanik aalliutigalutik. – Kalaallit Nunaanni tamarmi napaatipiloqarsimanngilaq kujataanilu inuit pisaqartarsimapput. puiseqanngeqaarligooq.
Uperniviup pigisaani aviisinnguaq
Akia 15 Øre
Nr. 5
Maajimi
1941
Paasinerlunneqartarsimaqimmata Kommuneqarfiit killilersorneqarneri, allallu Kommuneqarfinnut allanut piniariartartut oqaaseqarfiginiartarlugit ilaanni asaqatigiinnermut akornutaannaasumik, pingaartumik pujortuleeqqat atortuujartorneri pillugit maanna paasitinniaraluassavara.
PEQQUSSUTIT Kalaallit Nunaata aggornertai pillugit inatsisit Nr. 134- 1925-mi April-ip 18-ni, Kalaallit Nunaata naalakkersorneqarneri (Styrelsen) pillugu inatsisigineqartut pillugit § 2 naapertorlugu imaapput: Sdr. Upernivik Kommuneqarfiup tamatuma kujammut killigaa Nuugaatsaap Kommuneqarfiata avannamut killingaa. Qeqertap Saattup kitaata qeqqanit kangimuinnaq sermersuaq tikillugu. Qeqertaasap avannamut kimmukanneq nuuata isua kujalleq kangerluillu Qeqertaasap kangianiittup qinngua qimussillu Umiiarfimmut Ukkusissat kangerluannut aqqartarfiat aqqutigalugit. Kangersuatsiaq: kujammut killigaa Sdr. Uperniviup avannamut killingaa. Avannamut killeqarpoq Qeqertaq Kangeq Singarnarlu avannaqqullugit, tassanngalu avannaqqullugit, tassanngalu kangiata tungaanut sangungasumik qeqertat Akuliaruseq Amarortalillu qeqertarlu Ikerasaap taakkua avissaarutaat avannaata tungaaniittoq avannaqqullugit Kangerluarsuup qinngua tikillugu, tassanngalu kangimuinnaq sermersuarmut. Upernivik: Kujammut killigaa Kangersuatsaap kommuneqarfiata avannamut killingi. Avannamullu killeqarpoq qeqertannguaq Kingittuarsuk kujaqqullugu qeqertarlu Kingittoq avannaqqullugu kangeqqullugu, tassanngalu narlusuumik qeqertap Nutaarmiut avannamut kimmukanneq isuata tungaanut, tassanngalu kangimuinnaq sermerssuarmut. Aappilattoq: Kujammut killingai Uperniviup avannamut killingi. Avannamut killeqarpoq immami qeqertarpaalunnguit Kingittortallit kujaqqullugit. Qeqertaq Aappi kangianiittorlu qeqertaq angineq avannaqqullugit tassanngalu kangerluk Qassersuup kujataaniittoq ikeqqullugu qinnguaniittut sermit minnerit kujammut sammisut killersaat tikillugu. Tussaaq: Kujammut killingai Aappilattup avannamut killingi. Avannamut killeqarpoq immamit qeqertat Eqqorleq Kangaarsullu kujaqqullugit tassanngalu kangimuinnaq sermersuarmut. Tasiusaq: Kujammut killigai Tussaap avannamut killingi. Avannamut killeqarpoq qeqertat Apparsuit Qullikorsuillu kujaqqullugit, tassanngalu kangimuinnaq sermersuaq tikillugu. Kraulshavn: Kujammut killigai Tasiusap avannamut killingi. Avannamut killeqarpoq allorniusat 75-at tikillugu. (Tuttulissuaq kujaqqutingaatsiarlugu H.O.).
Tamakku taagorneqartut Kommuneqarfiit immikkuutaarneri isumaqatigiinngissutaaleraluarpata Naalagaq aperiinnartariaqarpoq. Taava nalunaarfigineqassapput isumaqatigiinngissutigisaq Kommuneqarfimmut sumut atasuusoq. Kommuneqarfiit immikkoortiterneqarput kalaallit piniarnerinnarmik inuussuteqartut, piniakkat malersorlugit nusasisimassaguni sumut Kommuneqarfimmut atalertariaqartoq. Maannali ernumaneq pissutaagunarluni inuit amerlanerit pisiniarfeqarfinniilerput, asimiikkaluarunik pisinarfik najornagu perlilernissaq ernumanarpallaaqangat. Pingaartumik maannakkut nuna sullivik kiffartorfilik neriulluarnarnerulerpoq, ilumullu tamaviaarluni suliffeqarnissaq ilalersortariaqarluni. aningaasaqanngikkaanni iluanaarnissap tungaa anguneqarsinnaanngilaq.
Kommuunit Kommuuneqarfiup allap inui piniarnerini imaluunniit pinartarnerini inerterisussaanngillat akornusersuiniartussaanatilluunniit. Kalaaleq kinaluunniit piniarniartussaavoq nunaqarfiup suussusia pinnagu, inuiaagatta ataatsit inatsisillu tamatsinnut inatsisaammata. Kommuneqarfiit ilaanni paasinerlunneqartarsimaqimmat nunap killilersorneqarneri aamma piniarnermut killilersuutiginiartarlugit. Taamaattoqanngilaq! Inuiaat-uku allat monopoleqarallarnerani nunatsinnut kangerluillu iluinut iseqquneqanngitsut iluinut iseqquneqanngitsut kalaallilli pineqanngillat, ilissi inatsisinik kalaaleqatitsinnik inerterisunik peqarussi nassiussivigitsiarisinga ima ateqarpunga Otto Thomassen. – Kisiannili aamma inertequtigineqartarpoq immikkut ittumik, tassa nunaqarfik nunaqarfiulluni kangerlussuulluni, taassuma kangerlussuup iluani nunaqarfeqartoqaruni qinusinnaavoq Landsråd-inut. ikioqullutik imaanerani imaluunniit immaqa sikuunerani piniarfini illersorneqaqqullugu inatsisitigut. Nammineq anillatsertarnini ima sivisutigilissappat, piniarfini puisit iserneq ajulissappassuk. Qinnutigisaq taama ilumoorpalutsigisoq kisimi illersorneqarsinnaavoq.
Otto Thomassen
Kalaallit tunisaat naatsorsuutigineqartuaannarput kalaallit piisaarsimanerinut ajorsartarsimanerinulluunniit. Tunisat akisigut misissorneqartarpoq piniagassaqarsimanera piniagassaalatsisimaneraluunniit. Uperniviulli pigisaani suli akissarsiutaanerpaavoq puisinniarneq, puisillu orsui amiilu tunisatut pissarsilluarfiunerpaasarlutik. – Ukiumi qaangiuttumi 1940/41 tunisat siornarnit amerlanerungaatsiaqaat, taamaattumik malunnarpoq piniagassaqarnerusimasoq. Malunnartuaannarporlu niuvertoruseqarfinni pisinarfeqanngitsuniluunniit najugallit niuvertoqarfimmiunit tunisaqqortunerusaqisut. Nunallu tunisamikkut tulleriinneri imaapput: 1. Kraulshavn, 2. Tasiusaq, 3. Prøven, 4. Sdr. Upernivik, 5. Tussaaq, 6. Aappilattoq, 7. Upernivik. – Inuillu tunisaqarnertaasartut ukiuni tulleriinni taakkuugajupput. Takussavarpullu kikkuusut ukiumi qaangiuttumi puisit umerluinik tigusaqarnertaasimasut, qanorlu aningaasarsisimasut tunisaminnik.
Sdr. Upernivimmi: 1. Niels Karlsen tunisai 672 Kr. 84 Øre. 2. Nicolaj Aronsen tunisai 496 Kr. 68 Øre. 3. David I Karlsen tunisai 395 Kr. 28 Øre.
Kangersuatsaami: 1. David II Kristiansen tunisai 552 Kr. 29 Øre, 2. Andreas Juliussen tunisai 467 Kr. 84 Øre, 3. David I Kristiansen tunisai 458 Kr. 95 Øre.
Upernivimmi: 1. Otto Thomassen tunisai 356 Kr 16 Øre, 2. Nicolaj Geisler tunisai 325 Kr. 18 Øre, 3. Aron Geisler tunisai 222 Kr. 27 Øre.
Aappilattumi: 1. Thomas Hansen tunisai 872 Kr. 56 Øre, 2. Vilhelm Grim tunisai 697 Kr. 70 Øre, 3. Jens Petersen tunisai 665 Kr. 48 Øre.
Tussaami: 1. Salomon Petersen 807 Kr. 31 Øre, 2. Poulus Petersen tunisai 697 Kr. 00 Øre, 3. Enok Petersen tunisai 639 Kr. 46 Øre.
Tasiusami: Poulus Johansen tunisai 718 Kr. 13 Øre, 2. Edvard Bidstrup tunisai 622 Kr. 65 Øre, 3. Knud Bidstrup tunisai 587 Kr. 71 Øre.
Kraulshavn-imi: 1. Pavia Jansen tunisai 619 Kr. 10 Øre, 2. Johan Halsøe tunisai 611 Kr. 15 Øre, 3. ajoqinnguaq Mathias Frederiksen tunisai 495 Kr. 16 Øre.
Taakku misissorutsigu tunisaqarnersaasut pingasut takusinnaavagut ukuusut. 1. Aappilattormioq Thomas Hansen 872 Kr. 56 Øre, 2. Tussaarmioq Salomon Petersen 807 Kr. 31 Øre taava Tasiusarmioq Poulus Johansen 718 Kr. 13 Øre.
Kommunekarsini atortitat ilangaatigereerlugit Uperniviup pigisaani tamarmi katillugit aggornersiassaapput 6000 Kruunit saniani. Aggornersiallu nunakkuutaarlugit qanoq angissuseqarneri allaaserissavakka, tamakku takullugit nunaqarfiit allat pisarnerinik alakkaatsiarnerummat. Inerluarsimaneqannginnerili pillugit kingullissamut aatsaat ilanngunneqassapput. – Upernivimmi tunisat katinnerisa afinileriarneri atorfillit tunisarisimavaat.
Piniartuuneq ingerlalluarniarsiuk neqigulluni ukutsermik kiattuliornakaseqaaq.
H.O.
Nalunngikkaluarpara ippiginassaqisoq aningaasannguaq piniarsuavillugu tigusaq ilanngartorneqassappat. Taamaattorli iluaqutissamut atoraanni siumukarnissamullu ilapittuilaarsinnaagaanni peqqissimissutissaqarnartanngilaq.
Immaqa allaaseriniagara qassiinik iluarineqassanngikkaluartoq taamaattoq taqiinnarumanngilanga. Allallumi isummat tusarlugit pitsaanerusarpoq.
Upernivimmut pigama isiginartakkama ilagaat ILIVEQARFIK. Nunani siuarsimanerusuni iliveqarfiup pingaartinneqarnera angeqaaq – tassami taamaattariaqarami – takorlooriartigumi upperisaqarpugut inuit toqumikkut eqqissivissartik ornittaraat. Taamaappammi sulluta ilaqutannguatta inuunerani asangaarsimasatta nuannaaqatigisarsimasattalu toqukkut avissaarnerani eqqissivissaanut kusanarnerusumik suliarineqarsimasumut inississanngilagut?
Immaqa qassiit eqqarsaateqartarunnarsigaluarput iliviutinnguatik iluarsarniarlugit akissaarutiinnartunilli. Kisianni soorunami aporfissaqartaannarpoq tassa aningaasat, tamatigut ajornartoorutaagajuttarmata. Tamannami qaangerneqarsinnaavoq. – Qanorli ililluni qaangerneqarsinnaanerpa? – Uanga akiniaraluassavara.
Sumiluunniit siumukarnissamik noqqaassuteqartuni nalunngilarput aningaasaq pinngitsoorneq ajornartartoq. Taava uanga siunnersuivunga Upernivimmi ”Peqatigiit”-qaleqqullugu ilivissarsiutissaminnik ilerfillu iluarsarneqarnissaannut aningaasanik katersuisunik. Anguniagarmi qassiiulluni suleqatigiikkaanni ataasiunermit angulertornarnerusarpoq.
Apeqqutigineqarsinnaavorlu qanoq angitigisumik ukiumut imaluunniit qaammammut ilisaqartariaqarnersoq. Taannali ”Peqatigiit” aallarnerpata isumaqatigiissutigalugu aalajangerneqarsinnaavoq.
(tullissaanut nangissaaq all. H.Th.)
Uperniviup pigisaani aviisinnguaq
Akia 15 Øre
Nr. 6
Maajimi
1941
Oqartoqarsinnaavorli toqusoqaraangat kommunekarsi pisinnaatinneqarpoq ilivissarsiutissamik tunisisinnaatinneqarluni taannalu naammagiinnarparput. Kisianni uanga isumaga malillugu taanna kusaginngilluinnarpara. Tassami aajuna kisimi isumagineqartartoq ilivissamut qisuit atugassat. Peqatigeeqaleraluarunili iliveqarfimmi ilerfup isumagineqarnissaa ilanngullugu sulissutigineqartassagaluarpoq, soorlu cementerlugu nappaqquserlugulu; taava immaqa iliveqarfik isigiuminarnerulissagaluarpoq. Kalaallimmi kingulliit nipaat ”Siumut aammalu siumut”.
Taamannak isumaga saqqummitsiarpara isumaqataasoqarunilu QAAMALIAQ-kut nalunaarli!
H.Th.
Qaamaliami uuma siuliini Otto Thomassen allagaqarpoq, allagaatalu ilaa imaattumik oqaaseqarpoq:
.......... Maannalu ernumaneq pissutaagunarluni inuit amerlanerit pisinarfeqarfinniilerput, asimiikkaluarunik pisinarfik najornagu perlilernissaq ernumanarpallaaqangat. Pingaartumik maannakkut nuna sullivik kiffartorfilik neriulluarnarnerulerpoq, ilumullimi tamaviaarluni suliffeqarnissaq ilalersortariaqarluni. Aningaasaqanngikkaanni iluanaarnissap tungaa anguneqarsinnaanngilaq........
Allagaa misissoraanni piniartuuneq eqqartorpaa qanorlu akornuteqaratik piniartutut sumulluunniit angalaarsinnaanera taagorlugit. Allagaa kalikatalerusussimagaluarpara, maannali immikkut naatsunnguamik oqatsiarlanga.
Tassuuna allakkakkut piniartuvittut inuusut narrutsatsinneqarunarpoq, massalu piniartoqatiminnit, piniartuvittut inuusut tassaapput kiffaanngissuseqartut piniakkaminnik malersuisut, taakkunanngalu inuussuteqartut allarsuarnit ikiorneqangaaratik. Malunnarporlu misissorlugu piniartut ikiorneqaratik pikkorillutik imminnut napatittut pisinarfeqarfik najorajunngimmassuk. Ajussagaluaqaarlu piniartut tamarmik Otto Thomassen-itut isumaqarsimagaluarpata aatsaat piniarneq sulinermik ikiorserlugu nappatigisinnaassallugu. Taamaassimassagaluarpallu piniartut suusupagineqaqqajaqaat, kalaallillu nunarput allatut isikkoqaqqajarluni, piniarnerlu ataqqinartutut isigineqanngeqqajarluni.
H.O.
Nakorsap Bjarnov-ip allakkat Ameerikkamit pisut ilannguteqqullugit uannut tunniussimammagit imaattunik oqaasillit nalunaarutigaakka:
”Uanga Ameerikkami naalagaaffeqatigiinni pisortaasunga assannik suliat siumukartitaajartornissaannut, ataqqinnillunga nalunaarpunga isumaqatigiissuteqarsimalluta kalaallit suliaat The Greenland Trading Comission-ilu New Yourk-imi uanga pisortaalissallunga sanalukkat (Husflid) tuniniarneqarnissaannut U.S.A.-mi. Tamakkulu tikiuttut uannut tunniunneqarput tuniniagassanngorlugit. Allallu tikiuttussat uannuttaaq nassiunneqassapput. Nioqqutigalugit iluanaarutit atussapput Kalaallit Nunaannit allanik taamaattunik pisinartarnissanut.
Imaattumik nassuiaateqassaanga: Danmark-imi inuuvunga U.S.A.-miillungali ukiut 30. ukiut amerlasuut niuvertarfiuteqarpunga nioqqutigalugit suliat eqqumiitsuliat assannik suliaasut. Ukiullu kingulliit 3 Danmarkimiippunga, pisortaatinneqalerlungalu kisima U.S.A.-mi sulissutigissagiga suliat sanalukkat nioqqutigineqarnissaat. Taamaattumillu kalaallit suliaat amerlasuut tunereerpakka U.S.A.-mi, sorsunnersuulli akornusersimavaatigut.
Ullut arlaqanngitsut qaangiupput kingumut uterama Ameerikkamut, sulilu piffissaqarsimanngilanga Kalaallit Nunaannit tikittut misissussallugit, allagartaanili takuakka inuusanik ilaqanngitsut. Qassiinit pisinarfigineqareerpunga kalaallit inuusiaannik København-imit nassiussat assiginik. Arnat angutillu inuusiat qisuit atisalersukkat. Inuusat taamaattut angisuatsiaapput 10-12 tom-itut angitigisut tuninissaat ajornannginnerujussuussapput. Taammaattorli suut suliat tunisaasinnaasut pigisat erniinnaq nassiunneqarumaarput angissusii pinnagit. Kisiannilimi suliarilluagaasimassapput. Suliarinerlukkat tuniniarnissaat ajornakusoornerusarmata. Inuusat piumanerpaaneqarput amerlasuut suliarilluakkat inersimasut tamarmik nassiuteqqunaqaat.
Allakkat tulliisigut nalunaarfigissavakkit suut piumaneqarnersaasut. suliallu eqqorsimasut pineqarpata qularnanngitsumik siuariartuutaassasoq kalaallit suliaasa tuniniarneqarluariartorneqarnissaannut U.S.A.-mi.
Ataqqinnilunga Welliam Smith.
Taanna allagaq tusarliunneqarpoq kajumissaarutaalluni sulianik tuniniagassaateqartunut. Taava nakorsamut Bjarnov-imut nalunaaginnartariaqarput taanna pisortaammat Uperniviup eqqaanilu kalaallit suliaanut pisiniarnermut.
Marluulluta qatanngutigiiuvugut, inuunerlu atoruminartunngortissinnaavarput iluaqutissaalluta inunnut tunissutaagatta. Aleqara ateqarpoq Paarsilluarneq, uangalu ateqarpunga Eqiasuinneq. Uanga inuit tamarluinnaasa ilinniartikkumagaluarpakka ima: Inuk sinikkumavallaaq piniassaanngitsoq, nuannaarumatoorlu suliumanngitsoq tassa eqiasuttoq. Inulli pisariaqarnini naammatsillugu sinittartoq aalassarissoq, ajunngitsumik pissarsissutigisartakkaminik nuannaartartoq ikiuigajullunilu suliumatooq, tassa nuannarisara taannalu qujanartumik iluaqutissamik pissarsitittarpara. Aleqamalu oqaassutai imaapput: Pissarsiatit iluanaarutit eqiasuissutsillu tunissutai piussaatiginagit nuannaapiluutiginagit sinnartusissutiginagillu piniassaatit, paarilluarniassavatillu taamaaliornerpit inuunerit nuannersunngortissammagu. Taakkumi asigiinnarniarukkit pikataanerup aqqunartoqinavaatit, pikataassutsimmi eqiasussutsimilu tammartillugit. – Aasarniarmat nuannaarutigiinnaqinagu. Eqqaamaniarulli eqiasuillutillu paarsilluartuuniaruit angusaqarnerussagavit. Taamaanngikkuvimmi eqiasussutsip pikataanerullu aqqunartoqinammatsit, pissarsiavit kingunerinik piviusunik nuannaaruteqarsinnaajunnaarsillutit.
Tob. Siegstad.
Aviisinnguatta unikkaluarsimasup ingerlatinneqarnissaa sulissutiginiarsimasara inuit ilaannit naammagineqartanngikkaluaq – uanga qujasuitsunik taajumasannik – nikalluutiginagu pitsanngorsarneqarnissaa neriuutigiuarpara. Angujartulersutullu isumaqarnarsisalersoraara kaammattuisunik oqaloqateqarnikkut. Issarlu neriorsuisimagama siunnersuiumallunga qanoq iliortariaqassalluta anginerusunngorlugu pisalerumallugu maanna immikkut oqaatigisinnaanngikkallarpara qanoq iliorneqarsinnaasoq. Maannami atortugut tamaviisa palaseqarfimmit pisarpagut akeqanngitsumik. Akeqanngitsunillu soorlukiaq kajumissutsinnik suliaq tamanna ingerlateruappara. Taamaattumik aviisinnguarput palaseqarfiup pigigaa oqaatigisinnaavarput kukkunngitsumik.
Isumaliutigalugu ajunnginnerussangatikkaluarpara uagut nammineq aviiseqarsinnaagaluarutta tunissutaannaq utaqqinagu. Uperniviup Sysselkassea aningaasaqaqaaq, ukiumullu Kommunekarsit tapiisarnissaat neriuutiginassagaluarpoq inuit nammineq piumappata. Ukiormi siulleq akisussagaluarpoq atortussat pisiarineqassappata, ukiulli tulliini akikillissaqaluni pappiarat sumininnguillu kisimik isumagisaalissagamik. Takuneqareerpoq aviisinnguaq mikigaluarluni isummanik aalaterisinnaasartoq, pinissaalu qaqugu naatsorsornarsisarluni. Palaseqarfik atortussanik nunguutsippat ingerlateqqissinnaajunnaasaaq. Taamaattumik sulissitigiumavippara Uperniviup pigisaani aviisinnguatta tamavissnnissaa, oqarsinnaanngorluta uagut nammineq akiliisarnitsigut (Kommunekarsitigut) taanna ingerlanneqartoq. Taamaalissagaluarpallu ingerlatinneqarnera inummit ataatsimit suliaasinnaajunnaassaaq, aaqqissuunnissaali ajornanngeqaaq aningaasat atortussarsiutissat qulakkeersimagaluaraanni. – Qallunaamit kalaallit pissusiinik nuannarisaqaqisumit aningaasanik neriorsuutereersimavunga atortussanik pisiniutaasussat ilangaaqqutissaannik. Qallunaaq taamaaliorsinnaappat sooq uagut aamma iluaqutigisinnaasatsinnut ikiuutissanngilagut? – Neriuppunga Sdr. Upernivimmit Qaarusulimmut ikiuukkumasussat ingerlanniakkamut tamatumunnga. Nunaqarfinn immikkuuloqisuni uagutsinnut tikikulanngeqisugut uagutsinnut tassuuna isummagut saqqummersittarsinnaavagut. Imassaalu ajornassanngillat ikiuukkumasut amerlammata allagassat tungaasigut. Aviiseqassaguttalu pisariaqarsoraara sumut atorfeqarfimmut tunngasuusariaqanngitsoq, imaassasorlu kalaallip kialuunniit oqarfissaa pisariaqartitaqaruni.
H.O.
Uperniviup pigisaani aviisinnguaq
Akia 15 Øre
Nr. 8
August-imi
1941
”QAAMALIAQ”-mut naqiterivissaanut aningaasanik katersuineqarmat Upernivimmi pigisaanilu tamarmik ilaapput ilisisinnaallutik kajuminnertik naapertorlugu. Aningaasallu katersukkat tamarmik maanga nassiunneqareermata katersuisimasut tunniussaasalu angissusaat maana saqqummiunniarneqarpoq. Aningaasat suli amigatsiarunaraluarput, kisianni neriorsorneqarsimavugut amigassagaluarpata naammaqqusiiumasunik. Naqiterivissaq atortussaalu neriuutigaagut ukiamut tikissinnaassagatillugit. Maannami atortulleratta erinisuttaraluarpunga sakkugilluni suliassaq kajuminnarnerusarmat. Tunisisut nunaqarfikkuutaarlugit imaapput:
Katersuisut aqqi uani ilanngutinngilakka soqutiginnittoqarpat attaveqarfigineqarnissarput innersuutiinnarlugu. (upv.museum)
Katersat katinneri:
Sdr. Upernivimmit: 10,00
Kangersuatsaamit: 71,56
Upernivimmit: 162,60
Aappilattumit: 18,25
Tussaamit: 75,95
Tasiusamit: 42,99
Nuussuarmit: 100,00
Katillugit 481,35 Kr.
Tunisisimasut tamaasa qutsavigaakka. Aviisinnguaq qaammarsaatissaalluni ingerlassassaaniaraluassammat tunisisut tamarmik qaammarsaanermut sammisumik ikiuulluarsimapput. Neriuppungalu ingerlanneqarnissaani taamatuttaaq ikiuulluarumassasusi, kikkulluunniit allagaqartarlutik. Isummat tusarlugit iluaqutissarsiffiusaannarput. Inuunerpummi tamarmi ilinniarfissaavoq.
Hendrik Olsen.
Uperniviup pigisaani aviisinnguaq
Akia 15 Øre
Nr. 9
Septembarimi
1941
Qangarsuarli ussateqarpoq: ”Inuusuttut kingulliit ajorput”. Qularnanngilarlu utoqqaliartortut tamarmik taama isumaqartangajassinnaasut inuusuttortatik pillugit. Taamaassinaanera taamaassinnaaneraluunniit inuusuttunut tamanut tunngasinnaavoq, pingaartumilli ataasiakkaanut takunniffiusinnaalluni.
Kalallit nunatta ilaani pingaartumik nunaqarfiit annerusut ilaanni inuusuttut sullivigineqarajuttarput oqalugiarnikkut sutigullu takutitsinikkut. Inuusuttullu piginnaanerusut inuusuttoqatiminuttaaq sulinartarput siunertaralugu peqatigiilluni sumilluunniit naammassisaqarnissaq, qaammarsaaniarnerlu timikkut anersaakkullu.
Inuusuttut tassaapput kingunitsigut nukissat, nunatta inuisalu sernissortissaat. Taamaattumillu pingaartorsuartut isigisariaqarpoq inuusuttunik angutinik arnanillu qaammarsaaniarneq. Suliaq mikisunnguugaluartorluunniit kinguneqanngitsoortanngilaq pingaartumik siunertarisamut pitsaasumut tunngasoq. Inuusuttut kingulliit ajorpunik ajunngitsunilluunniit taasinnaanngikkaluarlugit misigisaqartarpugut, pingaartumik inuusuttuaraanerusut soqutigitsaanneq ileqqorivallaaleraat. Malugisarpugummi utoqqaat tungaannut, naalakkersuisuttaaq tungaanut ilaanni pisariaqanngitsumik killormukaarniartartut. Tassa tassaniippoq suliniarnikkut qaammarsaaniarnikkullu inuusuttunut takutinniagassaq, ileqqorisaq kukkusoq takutinnniagassaq. Taamatuttaaq sullivigisaraqarput inuutissarsiornerup tungaanut kajuminnerat anginngorsarniassallugu.
Anguteqarpoq piginnaassusilinnik toqqorterpallaaginnartunilli. Qaa suliumasoq imminut erliginani suliniarniarli kajumissisitsisussaassaaq suliumasunuttaaq allanut. Nunaqarfimmi sumiikkaluartuniilluunniit kajumissaarneqarput inuusuttortaminnut suliniarniaqqullugit. Kaperlak sivisoqaaq, sulliffivissaavorli ajunngitsoq inuit taaq pissutigalugu uninngaarnerugajummata eqqarsaatinillu nutaanik perusuttarlutik.
Taamatuttaaq ”QAAMALIAQ”-kut pisariaqartitasi allaatigisarniarsigit.
H.O.
Danmark-imit tupanik isumaginearunnaaratta maanna tupat allanartut tupagilerpagut takornarniaraluarlugit mamarisakkagut. Tamattalumi tupatortartugut qujasarpugut pujortaatigut imassaqartarmata manna tikillugu. Tupalli akii ataatsimut katillugit eqqarsaatigisanngeqqoorpagut pujortaatigut imaarangata immeqqinnialeraangatsigit.
Maanna aasaanerani niuvertoruseqarfinnut aallartuinnaat tupat allappaka, niuvertoqarfiup pisiniarfiani tunisat ilanngunnagit, qallunaat allallu akissaatillit pisiaat amerlasaraluaqisut, piniarnermik inuutissarsiutillit ukiumut atortagaat takerusunnerugakkit. Niuvertoruseqarfimmullu aallartitat aasaanerani 1941-mi imaapput:
45 kg Amitsut a 8,00 360,00 Kr.
30 kg Nikkuusat a 9,00 270,00 Kr.
5000 stk. Sikaajaqqat akisunerit a 0,18 900,00 Kr.
14600 stk. Sikaajaqqat a 0,06 876,00 Kr.
13040 stk. Sikaritsit a 0,04 521,60 Kr.
42480 pk. Tupat poortat qillertuusaaqqallu a 0,35 14868,00 Kr.
132 Ds. Tupat Prince Albert a 1,40 184,80 Kr.
300 stk. Sikaat ajunnginnerit a 0,25 75,00 Kr.
Akii katillugit 18055,40 Kr.
Suli niuvertoruseqarfiit ilaat tupanik pisussaapput, takusinnaavagulli aningaasat 18.055 Kruunit 40 Øre-lu atussasut immaqa aappaani aasaq tikinngikkaa nungoreersimassallutik taakku tamarmik.
H.O.
Petersen-i naalakkaminukarpoq qinnuvigaalu suliaqarpallaartaqigami atortorilluaqimmanilu aningaasani ilaqqullugit.
Naalagaata aperaa: ”Sulisaqigavit aningaasatit ilaqquvigit?”
Petersen-i taama isumaqarpoq.
Naalagaa qungujoriarluni oqarpoq: ”Aap, ukioq manna 366-nik ulloqarpoq ilaa?” – Petersen-i angerpoq.
”Sinittarputit nalunaaquttap akunneri 8, tassa ukiup 1/3-ia, imaappoq ullut 122, taavali ullut 244 sinnerupput”. -- ”Taavalu nalunaaqquttap akunneri 8 ullut tamaasa qasuersaarfigisarpatit, tassa ullut 122, sinnerilu 122-nanngorput ullut”.
Petersen-i assut isumakillerpoq.
Naalagaa nangeqqippoq: ”Sapaatit sulisanngilatit tassa 52 sinneruppullu ullut 70. Arfininngornikkut soraartarputit nal. 12 tassa ullut 52 avinneri imaluunniit ullut 26 ilivitsut. Sinneruppullu ullut 44.”
”Aap, kisiannimi taama kisitsineq....”
Naalagaa nangippoq: ”Taava ullunik 14-ninik aasakkut sulinngiffeqarputit, taava ullut 30 kiserngorupput, taavali nalliuttut 9 piissapput, taavalu ullut 21-iinnanngorput”.
Ia, silakasik........
”Ulluni tallimani napparsimavutit, taava ullut 16-iinanngorput. Ullup qeqqasiortarnerit katikkaanni ullut 15-iussapput. Taavalu ulloq taasiinnanngorpoq sullivigisimasat, ia usi, tassalu illit nammineq nalliukkavit sulinngitsoorfiit”.
Ajornakasillarmat Petersen-i aniinnarpoq.
1. Oqaatsit oqaasigeriikkat.
2. Suliat piariikkat.
3. Piffik atoriigaq.
Oori Kuli imaluunniit 1 Øre itummannut iliuk assatit siaarsimatillugit. Ilatillu oqarfigikkit arlaata peersinnaagaa qiviuijaatinik tagiartorlugu. Qularnanngilaq arlariit sapissagaat ooqattaariassagissi.
Julius Galster (Kalaallit Nunaanni iloqissiorissatigut Styrelse-p apersortagaa) imaattumik allagaqarsimavoq Kalaallit Nunaat eqqaakassallugu. Najoqqutarisimavaalugooq Kalaallit Nunaannit allagarsiarisani Ameerikka aqqutigalugu. Imaappullu:
”Qularnanngivippoq tassa siullerpaamik Kalaallit Nunaanni joorlissamut umiarsuaqarpoq. Julius Thomsen Gertrud Rask-ilu Nuummiimmata taamanikkut. Hans Egede ammerikkamiippoq. Umiarsuit orpiliassanik nassarput taamatuttaaq joorlimi nerrivimmi nuannaarsaatissanik (qallunaanut). Qangarsuaaniilli petruuliup ikuallajassusersua pissutigalugu Kalaallit Nunaanni qaammaqqutissatut atoqquneqanngilaq. Maannali inerteqqut soraarsinneqarpoq............ Nioqqutissat pillugit imaattumik oqaaseqarpoq: Nioqqutissat pillugit imaattumik oqaaseqarpoq: Nioqqutissat tamarmik – annoraassalli ilanngunnagit – ajortuupput akisoqalutillu, ilaannimi akisoqisarlutik. Taamaattorlimi nuannaarutigisariaqarparput nioqqutissanik pisinnaatinneqaratta”. Qallunaanngooq meeraannut atuakkat atortussat ameerikkami naqiterneqartittariaqarput il.il Julius Galster taama naggasiivoq. --------
Tamakku qallunaarsuit alla isumaginnginnguatsiarpaat kisianni qallunaat, qallunaat, qallunaat. Ukulu suliffigisimasatik uku Kalaallit nunaminniittut eqqaamarni mikeqqooqaat. Tamakku misilleqarfimminni talantisiartik qaqissimagunanngikkaluaraat.
H.O.
Uperniviup pigisaani aviisinnguaq
Akia 15 Øre
Nr. 10
Oktober-imi
1941
Oqaaseq taamaattoq soorunalimi tamatsinnut naalakkuminaqaaq, nalunnginnatsigu toqu atugaatillugu inuunitsinni atoruminaatsorsiutigisartakkatta sualunnersarisagaat. – Ilami kissaatiginanngeqaaq pisariaqarluinnartutut atugassaq tamanna pilersimatinnagu.
Inoqatitta toqukkut avissaarnerat pisuuffigissallugu amiilaarnartorsuuvoq. Inatsisit qulanguunnerisa qanoq pineqarnissarput pillaammik aalajangersareersimavaat. Aammalu Biibili oqarpoq : ”Inuartup inuussut naassaanngitsoq immini pigiuassanngikkaa.” – Ilumut illugiinnit akissarsiassaq amiilaarnaqaaq.
Inuup toquata ”Pinngortitsisoq” pinngornerlu inuunerlu eqqaasissutigisarai, taamattarportaaq inuup inuunerata toqumik naggateqarneragut isumagisagarput ”aserorneq” pilersitarimmagu. Toqumi aserorneq ila angissusia! ”Aserorsaasoq” pisuuvoq. Inummi apeqqutit pisartut soorlu makku: Sooq taamaappa? Sooq uagut kisitta taama misigisaqartarpugut? Ilumullimi ilaa akeraqariaqarpugut malitassarinngisavissuatsinnik tassa ”aserorsaasumik” tamatumunnga pisuusartumik.
Ila toqorsuaq ajoraluassusia! Soorunami toqutsisunngoruminanngeqili.
Inerteqqut ”inuassanngilatit” soorluluunniit qassiinit eqqarsaatigisassaanngitsoq – pisuuffigiuminanngeqigamimi. – Kisianniuna inuuneq pingaartorsuaq; kiffartuuttuagassarput pisinnaanerput tamakkerlugu. Taamaattumik inuunerup akornusernaveersaagaanerattaaq taamatut ilungersorluta kiffartuussassaraarput, eqqarsaatigilluartassallugulu qanoq ilisamik inoqatitsinnittaaq ajoquseeqinagatta.
Qanoq toqutsisarpat? Savimmik, seqqorlugu, aqqunarlugu, qimillugu, allatulluunniit sukkasuumik malugineqassanngitsumik suliaralugu?
Tamakku paasinaqaat, sorsunnersuarniluunniit pisartut uvisorernerinnalisat nalunaarfigereerpaatigut, uagulli sorsunnersuarni ilaanngilagut.
Sunaliuna toqutsineq akornatsinni pisartoq nallinnarsinerujussuarmillu pilersitsisarluni?
Tassa natermut qitserartartut qitserartarnerisa tunillaassortarnerat .......Ileqqupilussuaq qassiinik suli aasiit paaserusunneqanngitsoq.
Ukiuni makkunani, tamarmik paasisaqarlualerfiini misigissutsit itilersut paasinnittarnerat ima erseqqitsigisumik oqarpoq: Illu isiinnaraanni natermilu qitserarnerat takullugit, tassaana illu taanna innunniarfik. Suli ajorneruvoq illuginngisaminni taamaaliortartut, nunaqqatimik, tikeraarfimmik inuunerinik ”aserorsaasunik” taasariaqarlutik.
Ilumut taamaappa? Silarsuup inuisa tamarmik akissavaatsit: Suu, ilumorluinnaq taamaappoq. – Qaa eqeersaatigisigu.
Uumasup nujuartap s.i. puisip inuk ersigaa qimarratigisarpaa. Sunaaffali inuup tamanna nalunnginnamiuk qassusertarpoq sianiilliortitsisaarlunilu ersiginnitsiminik.
Inuk toqunniagaalluni misigiguni qimaassooq. Kisianni qisipalaaq misinnaatsoortissinnaavaa, soorlu qaattartaralugu pisaq assigalugu.
Piaqqat sianiinnerusarput. Taamatorluinnaq meerartannguavut sumik ilimasunngitsut, silattunngitsut, qisipalaarsuarnik atuisarnermikkut, illumiluunniit qisiinnarsuarmi pinnguartarnermikkut nappaatissartaartinneqartarput, naggatigalugulu ajoriartuinnarnermik toqu. Toqutsisua ateqanngilaq, apeqqulli: Kiaana aseroraa? ilumullimi kina pisuusoq paasineqalaaraluarpat, nallinnaq, qanoq pineqaqqajaraluaqaa?
Inuusuttut ilaata uannut oqaasia nuannaarutigisara (paasinninneq pigisaa pillugu) imaappoq: ”Ila tupinnaq kanngunarlunilu inuit ilaasa ileqqorluttarneri sammiveqanngitsut. Pisiniarfinni allanilu Naalagarsuit illuutaanni qisernaveersaaruattaraluarput. Kisianni oqaluffimmi tassa ”Guutip illuani” qanorsuaq natermut qitseraraluarunik utersigissanngilaat. Atagu illit allakkatigulluunniit nalunaarfiginiakkit taamaaliorneq sualuppallaaqaaq.” – Aap uanga oqassaanga: Inuit taamaaliortartut Guutip illua innunniarfinngortarpaat, imminik qanoq iliornertik ilisarinagit, aserorsaasunngortarlutik, ila silattorniarta.
Ila qitserarnertigut aseruisarnerup angissusia! Aatsornartut nappaataaleraangata soorluttaaq sakialluut, qanoq meerannguanik inuusuttutsiarsuarnillu aqissartigisartut nallinnarsisitsisartullu takusartuusuni uparuartortariaqalersarput utoqqanngulersuusuni, qitornaqartuusuni asannittuusunilu ajorneq peqqunanngitsorsuugami, mianersoqqusinaqigamilu tamanut. T.P ilungersorlunga matumuuna nalunaarpunga: ”Soorlu inuassanngitsutit, taama natiinnarmut qisertaqinak”.
Ima paasissavat: Soorlu aallaat imalik navianartoq toqussutaasarami, taama qiserneq navianartigaaq aammattaaq kingunipilulissuugami. Aallaasit imaarniarlugu puigukkat innuutaappat peqqissiminartoq misigisinnaavat. Piaaralutit natermut qisertaannaruit, puigornerunngilaq, navianartorli piaaralutit pilersinniarpat. Qanormi pissavit qitornannguilluunniit aalanit asanerusat eqqortikkukku inuartaralugulu?
”Inuassanngilatit” taama natermut qisissanngilatit!
J. Olsen
Nunaqarfiit ilaanni nunasisukasiit ippinnartorsiorfigineqarlutillu qanoq iliorneri assuarineqarajuttaqaat. Ukiorlu siulleq pingaartumik nunasisut assuarliutinik tusakuluffiginerusarpaat ilaannilu qujanarniarfigineqarajullutik. Nunaqarfinni amerlasuuni taanna ileqquugajoqaaq pingaartumik inuttuvallaanngitsuni.
Misissorluarutsigu eqqarsaatigalugulu nunasisunik assuarinnikkajunneq amerlanertigut eqqorsimasumik taaneq ajornaqaaq. Manna pisuunngilaq nunasisuugama nunasisut illersuuteqarfigiinnarumagikka. Qasseerpassuarnik nunaqarfiup inutoqai qimannaviigaqartutut ileqqunillu allanngussanngilluinnartunik ajunngilluinnarsorisaminnik atugaqarniartut, nunasisut pissutaallutik qimannaviigaq sunaaffa iluaqutaavinngitsoq allanngortittarpaat. Qasseerpassuarnillu nunasisut takutitsisarput periaatsinik assuariinnagassaanngitsunik, serngutsitsisarlutillu qassiinik nunaqarfimmi inoqatigiinni iluaqutissaasumik.
Soorlikiaq ilaanni nunasisut killup tungaanut sammisaripput, tamannali akisisussap saqqummersinniaraluarniarliuk.
Inuk nalunngilara qangarsuarli nunasisuusimasoq nunaqarfiit ilaannut. Sulisimavoq qasseerpassuarnillu iluaqutaasimasunik. Arlaleriarlunilu suliassanut pingaartunut qnigaasarsimavoq tatigineqarluni neriugineqarlunilu. Utoqqalilersoq assuarlerfigineqartarpoq, nikallujasuuppallu nikallortinneqassangaluarluni. Assuarlersullu tunngaviginiartarpaat nunasisuummanngooq oqaasissaqannginnerarlugu.
Atorfilik nunaqarfimmut pisimavoq sulisussaalluni. Suliassaminik paarisaqarpoq. Allat susassarinngisaannik. Nunaqarfiup inuviisa ilaata suliaanik atorniarfigisimavaa nammineq pii ajormata iluarsiliiffiginiarlugit. Atorfillup itigartippaa eqqortumik iliorluni. Ila silakasik! Inutoqaq sakisserpoq tamakku nunasisukasiit nunaqarfimmut ajoqutaaginnarnerarlugit. Qilak nunalu aalatingajappai tassali kamaammingaaterserami.
Taakku oqaatigisakka iluartumik iliornerunerput?
Kalaallit nunarput angeqaaq inunnguili ikittunnguullutik. Kalaallit Nunaat ”Nunarput”-mik taasaratsigu imaappoq: Tassani nunaqarfiit arlaannaaniluunniit nunaqassagaluarutta takornartatut nunaqarfik najugassarinagu. Nunaqarfiup inutoqarippatigut qujasa eqiingasumik nunasisoqassagutta. Ataaseq uninngavigiinnarlugu imminermut naammagiinnarnarsivallaartaqaaq, isumaqarnarsisarlunilu nammineq piliat kisimik ajunnginnerpaajusut. Sunaaffali qasseerpassuartigut kisiannilipilorujussuaqartartut.
Kalaallit nunatsinnut asannissagutta suleqatigiinniarneq tunngaviginiassavarput. Nunasisuugaluaruni nunaqarfiup inutoqarigaluarpani anginerusumik naammassisaqarsimassaaq ulluinnartigut pisartunik assuarisarsariuinnarani pisut isumaliutigeqqaarlugit imminut saqqummiunniartaruni.
Inuimmi ilaat nunasisunik assuarlerajuttarput imminnut puiguvissullarlutik.
H.O.
kingulliit malillugit tusarpugut Kangersuatsaami qassussuarnit arfinillit pisarineqarsimasut qilalukkat. Qassutillillu inuit sisamaraarsimasut. Upernivimmi marlunnik qilaukkanik qaattartoqarpoq taqammuarlu ataaseq. Ilaqassasimappulli aatsaat qilalukkertalermat.
Uperniviup pigisaani aviisinnguaq
Akia 15 Øre
Nr. 11
November-imi
1941
Sakialluut Kalaallit Nunaanni nappaatit sualunnersaraat. Naatsorsuuttarparput Kalaallit Nunaanni inuit ataatsimoortut tamarmik pingajuat sakialluuteqartuusoq, taamatullu inuit qulingat aatsuunnartumik sakialluuteqartoq. Sakialluut nappaataavoq inummiit inummut aatsuuttartoq. Aatsuuttarpoq quersornikkut qitserarnikkullu. Nalunngisaraagut qinersimikkut sakialluutillit, puammikkut sakialluutillit, taamatuttaaq naggussatigut saanertigullu timillu pisataani allani sakialluut. Puakkullu sakialluut aatsuuttuuvoq. Sakialluut erniinnannguakkut toqussutaasinnaavoq. Aammattaarlu unitsinneqarsinnaavoq, kisianni sivisoorujussuarmik ukiuni arlalissuarni qaangerniagassaalluni. Nakorsaateqanngilaq sakialuummik soraarsitsisinnaasumik, qassiilli ikiuutaasinnaapput peqqissiartornissamut navianaallisarnissaanullu. Tassalu ukuupput: Nerisassat ajunngitsut, silaannarissoq, qaamaneq taamatullu aatsuunnaveersaartitsineq.
Sakialluut nappaataavoq meeqqani toqussutaanerpaasartoq. Nappaallu taannaavoq Kalaallit Nunaanni inunnik sulisinnaajunnaarsitsigajunneq. Sakialluut utoqqarni tamangajanni nappaataavoq. Illuniipput quersortarlutik qisertarlutillu meeqqatillu mikisut aatsortarlugit. Tamatuma sorsunneqarnissaanut ikiuisuujumavit?
Oqarfigisavakkit pisariaqartumik, siunnersorlutillu ajunngitsumik. illoqatit quersortaannartoq qitserartartorlu immikkut illoqartariaqarpoq. Meerarpassuit takusimavakka sinillutik sanilerisartakkaminnit aatsorneqarsimasut, aanaaminnit namminerluunniit anaanaminnit. Quersortartoq ajoqersuunniassavat quersuleraangami qanini assamminik assersimasarniassagaa, qitserarfeqassallunilu natiinnavissinnut qiserani. Qitserarfiusinnaapput marraat qillertuusalluunniitimiminermik imaqartut, sianiginiarniarullu atorneqartaqqullugit. Illup killinganut imaat kuineqassanngillat, kisianni sissamut. qimmerpassuit takusimavakka sakialluuteqalersut qisit nerisimasaraangamikkit. Taamaattorli qitserarfeqaraluaruilluunniit aatsuinerit pilersinnaapput iikkanit natermut, nerillunilu atortakkanit. Illut asattarniaruk. Oqorutisi seqinnertillugu aneertittarniakkit. Sissuerniaruk illoqatitit tamarmik immikkut nerillutik atortakkaminnik sakkoqaqqullugit, taakkulu ipeqanngitsuussasut. Tamakku sulissutigisarpigit?
Allatullu ilillugu aamma aperisinnaavagit.
Illunni quersortaannartoqarpa qitserartoqartarlunilu?
Taanna immikkut illeqarpa siniffigisartakkaminik?
Qitserartarfik atortarpaa, sissamut imaartakkani?
Nerilluni immikkut sakkoqarpa ernguseqarlunilu allat atortanngisaannik?
Illut ipeersaarpiuk?
Qaamaneq silaannarissorlu isersinnaappat?
Oqorutisi aneertittarpigit?
Kia qitornatit paarisarpai? Ajunngitsumik nerisarpat? Orsumik neqinillu naammattunik nerisarpat? Isumaliutigikkit ! Sulissutigikkit ! Meeqqat puigornaveersaakkit, siunissaq tamarmi taakkunaniippoq.
nakorsaq
Takusartakkakka qassiit ippigisarsimavakka piniartut qajaat pisataluppallaartut. Nalunngikkaluarpara pissarliorneq pissutigalugu taamaattoqartartoq. Malugisarsimavarali ilaanni pissarliunngikkaluit iluasaarussaanngivissunik peqartartut. Qajaq tassaavoq piniartup inuutissaqarniutaa namminerminut, nunaqqatiminut kiisalu Kalaalit Nunatsinnut pilersuutiginiangaa pisarisartakkamigut. Taamaattumik angallatinnguaq taanna silarsuarmiunit tamanit tupigineqartoq sanalluagaanini pissutigalugu, soormitaava kingulliarsuusugut soqutiginngitsutut pissuseqarfigilissavarput? – Takusarpagut qaannat paataasa ilaat qajannarluinnartuusartut imarluttumi akiuunniutissaagunaratik. Qassiillumi takusarpagut anguallerluariarlutik paatiminnik napisoortut. – Qajaq piluttoq isumannaqaaq. Taamaattumik kajumissaarniartariaqarpugut ajunnginnerusunik qajaq pisatartinniaqqullugu. – Neriuutigissavaralu piniartut ilaat kajumissisimassasoq allakkumalluni ”Qaamaliaq”-kut qaannap piniutaalluartup pigisartariaqagai eqqartorlugit. Taava kalaaleqatini kingulliarsunngulersut iluaqusersinnaavai, kajumissisillugillu qajaq ajunnginnerusunik pisatsiunniartaqqulerlugu.
Kalaaliunitsinnimi misigissuserput ersersimatissagutsigu tamakku nipangiutiinnarnagit qarlulaarutigisariaqartassavagut.
H.O.
“Inuusuttut kingulliit ajorput”, ussat taanna marlunnik pissuteqarpoq.
1. Inuusuttut aqagussaannaq pillugu isumaliortarnertik pissutigalugu paasiumanngimmassuk nunap inunngorfimmik inuisalu isumalluutigigaatsik.
2. Utoqqaat allaat qasseerpassuartigut aqagussaannaq pillugu isumaliortaramik inuusuttortamik iluameersut iluatinnassusiat siunissamilu isumalluutaasinnaassusiat takujumaneq ajormassuk.
“Aqagussaannaq” pillugu isumaliortarneq imaappoq: Tassa inuup naammagisarmagu nerisassaqaruni, sinittaruni atisaqarunilu, allamillu ilanagu. Tamannali inunnut tamanut navianaertuuvoq. Siullermik navianaqaaq inuusuttunut. Tamatumalu “inuusuttut kingulliit ajortunngortittarpai” imaakkami: Nerisaruma atisaqaruma naammatumillu sinittaruma tassa naammapoq, allat imminiik. Isumaliutigilluarlugu pitsaanngissusia, ajussusia! Tamatumaana inuusuttuni soqutigitsaanneq akaarnanngeqisoq pilersittaraa. Inuusuttullu soqutigitsaatsup uummammiuginngisaannarpaa imaattoq: Nunap inunngorfimmi isumalluutigaanga ataqqinarsiseqqulluni. Angajoqqaama inuillu nunaqqatima isumalluutigaanngattaaq kingunissaminni napatitsisooqqullunga.
Aappassaanik navianarpoq utoqqaasunut. Utoqqaalli tamatumanngattaaq pigisaqartarnerata inuusuttut kingulliit ajortut suli ajornerusunngortittarpai. Qassiinimmitaava immaqa allaat isumaliutiginngilluinnarlugu utoqqaat inuusuttortamik ajortunngornerat pilersittarpaat. Taamaalillutillu aamma isumaliutiginngilluinnarlugu oqarsinnaasarlutik: “Inuusuttut kingulliit ajorput”.
Inuunerli tamarmi soqutigittarfiusariaqarpoq. Taamaanngippalli taava inuuneq aserussavoq. Soqutigittarfiusariaqarpoq, siullermik inuusuttuni kiisalu utoqqarni. Tamatumalu inuusuttut kingulliit pitsaanerusunngortissavai. Neriuutip angissusia? Naagga, tassaliuna ileqqussaannaq. Ileqqussaq ajunngitsoq allamik naami. Puigornaguli: Inuiaqatigiit pilluaqqusaanerannik ilalik.
Utoqqartavut soqutigisaraqarpavut isummat ajunngitsut pillugit. Ajorpatali soqutigittarneq killormut saatinnagu. Piumassuseqarpoq ajunngitsumik. Tamannalu inuusuttup ilungersorluni noqqaassutigiguniuk atorniarlugulu tamanut iluaqutaassaaq, tassa inuusuttup suliassaa naatsumik taallugu.
Utoqqaat inuusuttortaminnut soqutigittartuusariaqarput, inuusuttortatik imminerminnut soqutigisaarutsikkumanngikkunikkit, kingunissaminnullu isumalluutaajunnaarsikkumanngikkunikkit. Piumassuseqarpoq ajunngitsumik. Tamannalu utoqqaap ilungersorluni noqqaassutigissaguniuk atorniarlugulu inuusuttortani soqutigittarnerup aqqutaanut pisissavai. Taamalu kingunissaminni isumalluutigilissallugu nunaminik atatitsisussatut inuiaqamminullu napatitsisussatut. Tassa utoqqaap suliassaa naatsumik oqaatigalugu.
Soqutigittaanerullu inuuneq aserortarmagu maannakkut inuunerup aserorneri akaarnanngeqisut takusarpagut. Tamatumalu oqaasertai tassa oqaatsit tusarninngeqisut ilumoortulli imaapput: “Inuusuttut kingulliit ajorput”. Takuvat! Angajoqqaarpassuit inersimasullu allat aliasullutik allaallu qullilillutik inuusuttortatik ilungersorlutik soqutigittarnerup aqqutaani tasiorniaraluakkatik isiginnaartariaqarpaat, ikiorniarusaartariaqarpaat inuunerup aserornerata ima atsigisumik kimikkai aserornermi tamatumani allaat uninngaannalersillugit. Aaliukua kingunissami nukissat! Immaqali kingunissami naakkiussutissanngortussat. - - Utoqqaanerullu tungaa inuusuttut qassiit takuvaat, allaat aliasullutik takuvaat inuusuttoqatiminnut soqutigittarnerup aqqutaaniinniassagaluartunut soqutigittaannermut naakkiussutinngortoq. Aaliukua perorsagallit taajugallit soqutigittarnerup aqqutaaniinniassagaluartunik! Inuusuttoq qamuuna nukittuumik anersaalik taakkuninnga iluatinnaraluaq utoqqaasunit anersaakkut nukittuunut ilanngullugu. nalunngilarpulli utoqqaanerup ullui pitseriilliffiusartut. Inuusuttut kingulliit ajorput. Tassa soqutigittarneq naammattumik atorneqarumanngimmat inuusuttuni aammalu utoqqarni. - - Nalunngeriigaraluavulli naammattumik atorumaneq ajorpavut. Taamaattumik inuusuttut suliffigisariaqarput aamma utoqqaat. Soqutigittarneq tamani annermik pinngoqqullugu. suliumasorlu imminut erliginani sulisoq kingulissat nukittooqqullugit patajaatsooqqullugillu, kisalu nuna inungorfik ataqqinarseqqullugu.
Taavami neriunniarta tamatuma ilungersoqatigiinnerit piviusut pilersissagai.
Tob. Siegstad
Uperniviup pigisaani aviisinnguaq
Akia 15 Øre
Nr. 12
December-imi
1941
Tassa pinartuussutsip tungaanut inuujumasunut, pingaartumillu ataataqartunut kaammattuutigisagara. Qasseerpassuarnik takusaqartarsimagama inuusuttortagut ima pisinnaatigisutut ittut soorluukua ataataminnit inuutissarsiornerup tungaatigut neriuffigineqanngitsutut ittut. Tassa qitornamut pinartussamut unitsitsinerusartoq naviasunneq, taamaattumik angusaqartitsinngitsoortarluni. Nammineq qitornaqartugut pinartuussutitsinnik kingornussisussagut sungiusartariaqaraluarpagut, piginnaassuseq pigiligarput meeqqatsinnut utertinniarlugu.
Inuk timimigut peqqissoq eqiasuitsoq ajoqersorneqarluni angusaqanngitsoorani angusaqartarpoq. Taamaattumik ilissi inuusuttut ataataqartusi piniartunik, ataatassinnut orulusarniaritsi piniartuussuseq kajumillusi kingornunniagarsi tapersersorniaqqullugu; pingaartumik qaannakkut sungiusarluarniaritsi, piniartooqqullusi pikkorissut. Qassiinik oqarfigineqartarpunga uanga qaannakkut sapinngitsunga, kisianni avannarpasinnerusumut pigama qaannakkut pinnguartunilluunniit takunnginnama, uangaruak saperlunga Aappilattumi inuusuttortannguat qaannakkut ajoqersortarsimavakka. Allani qujanarunanngitsoq uanni qujanarmat eqqissinartumik kinguneqassangatippara.
Vilhelm Grim
Isumaqarniaqinasi allagara taama qulequtserakku nassuiarniariga, piukkutilerakkituku oqaatsit taakku atorikka. – ”Inuassanngilatit, taamatuttaaq natiinnarmut qisissanngilatit”-mik allattup aatsaat eqqaasinngilaanga oqaatiginiakkannik, qangaliuna eqqarsaatigisariga. Immaqalu aamma allat?
Soorunalimi ”Inuassanngilatit...”-mik allattoq akerlirinngilara isumaami kusanaqaaq tamarmillu malittariaqarpaat. Natiinnarmut qisissanngilatit inerteqqutigigamiuk puigorluinnarpaa ileqqoq atortakkani qiviaqqaassagamiuk, oqaasii atuinnarallarlakka: ”Sunaliuna toqutsineq akornatsinni pisartoq nallinnarsinerujussuarmillu pilersitsisarluni?” – tassa nerliiviliarnikkut imerfiup ataatsip inuppassuarnut imerfigineqartarnera. Ileqqoq pitsaanngitsoq suliaasiit paaserusunneqanngitsoq.
Isumaqarniaqinasi allattoq toqutsisuutikkiga, naagga allagaguna utertiinnariga inuanut pigeqqullugu.
Sakialluut ilikkangaaratsigu pinaveersaassallugu ajoqersuuttariaarukkaluarpugulluunniit. Atuagalliutini Avannaamiumilu isertugaanngeqimmattaaq. Kisianni suli ”qisipalaarsuartigut” tamakkunuunalu pisarineqartaratta ajorluinnarpoq. Iluarnerussanngila nerliiviliarnermut imertarfiit atussappata? – Soorlu nunaqarfiit allat ittut?
Nakorsap apeqqutaa oqaluffimmut aamma tunngavoq: ”Nerilluni immikkut sakkoqarpa ernguseqarlunilu allat atortanngisaannik?”
Knud Hansen
Pisinartarnerit ingerlaneranni pissusissamittut ingerlatittariaqaraluartut pisiniartitsisut qassiit piumasaannarminnik ingerlatitsinerisigut ordeneqanngilluinnartut takuneq maluginerlu ajornanngillat. Soorunalimi niuvertoqarfimmi ingerlanneqarnerat niuvertup sanianiikkami pissusissamik eqquineruvoq; niuvertoruseqarfinnili amerlanerni ordeneqanngilluinnaqaaq (soorlu 1800 naalernaranni kujataani ingerlaaseq). Pisiniartitsisut pisinartitaallu erseqqissaaffigineqartariaqaraluarput.
Ataguli niuvertoruseqarfiit ilaat ullivigitsiarlugit tikeraarsimalaatsiassagivut. Pisiniartitsisoq ullaakkut animmat inuk ataaseq pisinarfiliarami inerluni anivoq. Taannaqali allanik utaqqileraluarpoq, aggersoqanngimmat suliassani orniinnarpai. Aallusseruttulersoq alla tikiuppoq pisiniatsiarumalluni. Suliani qimaannarlugit pisiniartikkiartorallarujaa. Tassa ullup ingerlanerani ataasiakkaat nikisaaluuteqisut aggillattaartut pisiniartittarpai. Sulliviup naalernerani qallunniat tikeraannaqaat tassalumi pisiniartinngitsuugassaanatik ullumi pisiniartariaqarlutik. Kiisa nalunaaqutaq arfineq qaangillarpaa. Qallunniallumi tikeriarmataasiit ullumiummat pisinareersimagaluartut ilaat pisinartuaalermata unnuutiinnaqai. Soorunalumi tamaasa angiinnaraanni nuannaartittariaqarput, pisiniartitsisorlu taamaattoq nuannarineqarluinnartarpoq. Angertuaannanngitsorli ordeneqarniaraluaq puffassimaarfigineqaannartarpoq. naalakkaminullu suliani pillugit oqaasissaqarfigineqarpallaanngitsoq unnerlorujuutinik naalagaanut apuuttoqartaannalerluni. Tamakku assigiinngitsuliuutaarujuttaannarput. Tamanna pillugu allaaserisamik (nivinngakkamik) erseqqissaavigineqartariaqarput paaseqatigiilluassappata. Sumiluunniit pissusitoqqat najoqqutariunnaarlugit eqquinerulluni tassa siumukarneq.
Aasami 1941 radio aviisimi nalunaarutigineqarpoq nunat allat aningaasaat pisinarfitsinnit peertariaqartut, kalaallit Nunaanni aningaasat atortorpiaat kisimik atussallutik. Soorlu imaattut (svenskit 5 øriat assilisimavaa) aningaasat taamaattut qangali kujataani atorunnaariikataapput. Sulili avannaani maannamut atorneqartuaannarput. Tassa nunap allap aningaasaa. Isumaqarpungalu oorit taamaattut pisiniarfitsinnit anisinneqartariaqalersut, allat qanoq isumaqarpat?
Tønnes Olsen
Nunani monopoolip nanertungarinngisaani pisiniarfiit ulloq naallugu ammasarput pisiniallu iluasaarunneqartaqalutik. Nunatsinnili pisiniarfissaq aalajangersimavoq killeqassasoq. Aammalumi niuvertorutsit ilaasa pisiniartitsisullu ilaasa killiliineq ingasattajaarniutigisarpaat, puigorluinnarlugu inuit iluasaarullugit sullivigisariaqaramikkit, nalusannginnamikku taakku pillugit atorfeqartitaagamik, inuillu niuvertoruseq pillugu inuunngimmata. Mannami tikillugu pisiniat iluasaarunneri mikivallaaqaat massa inunnilluunniit orden-imik oqaluttaraluanit. Taannalu naalakkersuisulluunniit inerteqqutigisarpaat.
Naggataalu niuvertorutsit tamarmik niuvertoqarfimmiit allaffigineqareerput aningaasat nunap allap pii niuvertoqarfimmut kismik pisuutitassanngorput, nalunaarfigineqaramik nassiuteriissagaluaramikkut kingornalu qarluutiginagit.
H.O.
Piginnaassuserput amigarpoq. Taanna allagaminera piniartuinnarnut tunngatinngilara atorfilinnuttaaq tunngatippara. Imalu nassuiarniaraluassavara. Siullermik piniartut soorluuku maannatut atorfilinnit pingaartumik pisortaasunit isigineqannginnerusut. Tassa imaappoq: Taamanernit maannakkut qaammarsagaaneq sukagiartortoq pisinnaanerusunillu inoqaleriartornera, qaammarsaanermillu inuit itersami toqqortortutut ikkaluartut silamullusooq anillattutut ittalermata. Kiisalu nunaqarfitsinni ungasiaraluarluta nuannersunik atuagaateqalissalluta. Taamaammat piginnaassuserput amigartoq naammagiinnarnagu allagannguatigut. Qaammarsagaanerpullu alliartorluni. Tamannalu sanngiitsugut qutsatigaarput.
Vilhelm Grim.
kingusinaaraluarlunga qujavunga Upernivimmiunut 1940/41-mi taavaniinnitsinni nuliannut, qitornatsinnut uannorsuarlu ajunngisaartartunut tamanut. Ajunnginnerinnarmik kissaassivugut.
Saamualikkut
Novemberip qeqqata eqqaani sorsuttut imaapput: Tyskit Russit nunaanni siumukarniarnerigaluat unilluinnartuusivoq illoqarfiillu pingaarnerit marluk Leningrad Moskva-lu tiguniaraluarlugit qanilliartorunnaarlugit. Russit nunaanni issersuaq peqqutaasoq oqaatigisarpaat.
Inissaarukkallarput.
Uperniviup pigisaani aviisinnguaq
Akia 15 Øre
Nr. Joorlimi 1941-mi
Immikkut naqitaq
1941
Nuivoq ulloriaq
Qaassavoq silarsuaq
Guutitta – ernera
qilammit pisoq tassa
Maanna tusassavarput Tunumiuusimagaluartup Joorlimik nalunaarutaa. Paasillugu ilinniarfissaavoq qanoq Kristumiulluni asanninnerup Joorlimit pinngortup allanuttaaq siaruartigaanissaa.
Ukiallaraa nunatta kujammut isuata Kap Farvel-ip timaani nunaqarfinnguaq Nuuk tikipparput.
Seqineq pavanersuaq suli ippoq qaqqat portoqisut inngissui qarsuttarlugit, allaaqqimmilu alanngernera malialaannguup aalangusertippai. Timmissat sukkaqalutik sarsuapput neriniartarfik imavissuarmi Atlanterhavimi ornillugit.
Seqinnarissorsuuvoq suli aasarpalualaarluni, ilami alianaak pinialuffinnersorlu.
Illoqarfittanngua Nuuk qatsungalluinnarpoq. Naajallu neriumaannartorsuit uniffeqaratik aalisakkat qaarsuni panersiat niviorpaat miffigalugillu iluarisaminnik nerrittorsuullutik, isumaqarunarput ullumi nujuartunut tamanut iluarisaarsorfissaasoq.
Illoqarfiup inuisa ussagarpaatigut, inussiarnersaagaaramillu aasiit ilaaqquffiginngitsuugassaanatik; asulu meeqqat utoqqaat niui akulloqqullugit alapernaasilereerlutik.
Taava tassanngaannaq seqinnarimmi suaarpaluppoq tamatta tusartilluta. Tassa Nuummiut ittuata Kuanniap aggeqqorpaluppaanga. Alaallu tamarmik ajoqikkunnut majuarmata nalliuttorsiornissamut piareersariartorlutik, uanga ikinngutitoqara Kuannia ornippara.
Inuusukkallarama Myliusiugaluaq ilagalugu Tunuata ilaani tupersimatilluta Kuannia ilisarisimalersimavara. Taamani inugissorsuuvoq ilaquttaminut piniussilluartorsuulluni, asulu angisoorsuugilluni, piniartorsuaq naleqaangiusartumik-aasiit qajartullaqqissoq. Inuk nunaqarfiup inuinut ilaaruminartumik qiimassuseqartoq, nuannaartoq sussa qanoq ittumilluunniit atugaqaraluaruni.
Maannali ilisarineq ajornangajalersimavoq. Kiinaa nattoralippaluttumik qingalik, qarna killigisinnaasoq, isai silassorippaluttut ilisarnaqutitaapput. Timaali utoqqalisimavoq. Niui nukeerutigajassimapput sapinngisatuarilerlugu ullut tamaasa anisaraangami paarngorluni illumi ivigareqisup qaanut pisarluni, tassanilu iluarisaminik seqinnisaartarluni.
Naalli ima sapilersimatigigaluarluni Kuannia ilumigut tassaavoq. Oqalunnermigullu innertut killinnartigaluni. Tupigusuutigisarparami oqaloqatigilersillugu pissaaneq ilumigut pigisaa uannik allaat naalattunngortitsisarmat.
Pilerpoq: ”Suli illit imarsuaq angallavigaat.”
Taamalu oqarluni nakakkami nipangersimatsiarpoq. Qularnanngitsumik angalasarsimanersuani eqqaallugit ilunnguummerami, kisiannili sivikitsuinnarmik taamaalisimavoq. Tamaanga ingeqquvaanga oqaasissani tusarnaaqqullugit. Taavali nipangersimalerpoq malugaaralu pingaartitavimminik oqaasissaqarfigigaanga. Taavalu oqalulerpoq nipini erseqqissisillugu piumassutsilu aalajaatsoq nakimaatsorlu misinnarsisillugit. Nalunaarutiginiarpaami inuunermini ilisimassut pigisani.
Pilerpoq: kingorna nunaqarfik manna nunagisara Nuuk tikikkukku toqusimassaanga, tamanna pillugu ilinnut maanna oqaatiginiakkakka tamaasa qasusillutit tusarnaarniakkit. Taamani oqaloqatigiittaratta qanga Tunumiikkallarama eqqaamasakka tamaasa ilinnut oqaluttuarereersimavakka tassa makku: Piniartarnivut, ajornartorsiortarnivut, ajunaaqqajartarnivut oqaluttuatoqqallu; aammalu inngerlunga tusarnaartittarsimavakkit. – Maannali unikkaanniarpakkit Tunuanit maanga pininnik, maanilu nunaqalerlunga kuisimalerninnik, nalugaluarparami sooq taama unikkaarnissara pisariaqartitsigigiga, eqqissisinnaanngilagami unikkaanngikkuma piffissaqarninni.
Nalunngilat meeraagallarama Umiiviup avannaani inuusimasunga. Tassanimi inuuvugut immitsinnuinnaq isumagaluta inunnik allanertanik takussanata. Isumagisatuaraagut piniagassat nerisassat ileqqullu. Qaqugorsuanngoraangat kitaamiut pisiniariartorfigisarpagut aallaasinik pequtissanik, sannatinik tupanillu pisiniarluta. Ilaanni aasakkut ilaatillunga umiap inui napparsimasorsuanngorput, taamani amerlasoorsuulluta ingerlaarluta umianik qaannanillu. Eqqaamavakkalu umiat sisamat inuinit Ammassallup eqqaanit pisunit, inuk ataaseq nunaminut apuussimasoq, ilaali tamarmik aqqutiminni toqorarsimallutik.
Pisinarfilimmut piniariaratta uangattaaq misigaanga ajoraluttuinnarlunga. Ullummi tamaasa nukillaariartuinnalerpunga. Angajoqqaaqanngilangami qanigisannillu ilaqutaqarnanga, perosimalluarnagaluunniimmi. Nalunngilangalu nappatinnik ajorneruleruma angerlamut aqqutiga naasinnaanagu. Taamaammat qimagaanissara isumagilerpara naammagiumallugu sumiluunniit kiserliorlunga toqunissara naammagalugu. Taamami pisariaqarpunga ileqqutoqqagut malillugit, ilaqannginnama. Taava unnuakkut nipaarsaarlunga anivunga nunaqarfiup timaani qaqqap alannguan qaarusummut pulallunga.
Sivitsullaraa anerusulluinnalerama paarngorlunga anivunga kaannermit masannermillu ajoraluttuinnarama nukeerutilivillungalu. Taava niuvertoqarfimmut paarmorlunga aterpunga ilisareqqusaarniarlungalu. Eqqaamavara kaajallallunga ussakkaannga quarsaarnermullu qimallunga angerlaannarlutik. Ilaanni ilitsorilerpunga illorujussuarmi kiserluinnarma inuullunga. Aatsaallu inuulerama taama ipiitsigalunga malugalunga. Assakkami atisakkalu uvinigalu qaqortuinnaviupput. Nukeqanngilluinnarpungalu, sivisoorsuarmillu taamaallunga puallunnerma taamaalersissimammanga.
Napparsimavimmi ernisussiortumit utoqqarmit paarineqarpunga, inuuninnilu taassunma uannut iliorneratut ajunngitsigisumik pineqanngisaannarpunga. Tupigusuutigisarparami nunaqarfimmi tassani eqqarleqarnanga ajunngitsuinnarmik pineqartuinnarnera. Ernisussiortoq uvillarneruvoq piniussiseqanngitsoq, taamaattorli nerisassaqartuaannarpugut. Eqqarsaatigisaannarparami inuit asanninnerat, uanga taamaattumik ilitsoqqussaqannginnama. Ernisussiortoq aperisarpara sumit tamakku tamaasa pisarigut, sunalu pillugu inuit uannik ima ajunngisaartigisut. Kisiannili illaatigiinnartarpaanga isumaliorunarluni kuisimanngitsupaluup tamakku paasilertussanngikkai, illaqatigiinnartarparalu allatut ajornarmat.
Siornagut isumaqanngisaannarsimavunga inuit ima amerlatigisut nunaqarfimmi ataatsimi nunaqarsinnaasut. Ukiallaraa anisalerama inoqanaarseqalunga aamma allat takusarpassuakka takornarlugit nuannaarutigisarpakka, ukiariartornersuanummi nalasimagama.
Nuna aputilerujussuuvoq. Sikuusarsuit avatitsinniipput. Seqineq naqingaarsimavoq qaqqat qarsuteqqartalerlugit. Inuillu nalusannik Joorlimik oqaluuseqalersimapput. Illut iserfigisama tamarmik inui Joorlissamik nuannaarutiginnilersimapput. Uangalu sunaasorluunniit naluvara, sunaaffami ilumut nuannaarnartoq ullormi tassani pisimammat.
Aammattaaq ulapputtorsuupput. Qalliartortillugu pigaluttuinnarlutik. Tamarmik atisartaartorniarput, tamarmik tunissutissiorput. Nuannaangaarlutik eqqartorpaat katersoqatigiinnissartik. Imaapporli: Uanga Tunuani taarnersuup qeqqani ullut taasakkavut, ajorsarnartup piniarfilliornartup ernumanartullu nalaat. Maanili allaalluinnarpoq.
Unnuit ilaanni arnarsiara apersulerpara: Sunaana inuit Joorlimik taasagaat?
Akivaangalu: ”Joorli tassa Jiisusip inunngorfia.” apereqqippunga ilungersuallallunga: ”Kinamiuna Jiisusi? akivorlu: Jiisusi tassa uanga illillu silamiullu tamarmik annaassisaat.
Ila oqaasii tamaasa paasinngivippakka, arnarsiarami napparsimanngilaq annaattariaqaranilu. Silarsuarmiummi qanoq annaattariaqarmata. Pisariaqarsorinngikkaluarparami nalungaarama. Nuannaaginnalerpungali uangattaaq atisartaarnialerama. Isumaliulerpunga: Uangattaaq annaattariaqarpunga. Qanoq taama ajunngitsigisoqassava, iliarsukassaasunga allaat toqqutigalunga?
Tamakku tamarmik aallaqqaataannaapput misigilerninnut nutaasumut. Taava Joorli nallerpoq joorlisiulerpugullu. – Ilissimi tamanna nalunnginnerungaarparsi, taamaattorli suli unikkaakkumasorsuugakkit. Kingusinnerusukkummi aatsaat tamanna paasivara. Inuunissinni upperisarsi neriuutersilu Joorlimit pinngormat.
Maannali inuuninni ataasiaannarlunga Joorli ilinnut allanullu nalunaarutiginiarakku patsisigaara: Meeraanissinnit Joorlimik piginnittusi uattut takornannginnassiuk, taamalu uattut misigisaqarfigigunarnagu.
Aarimmi sinitsilluta tusaasaqalerpunga qeraarpaluttumik silatitsinnut qalliartorpaluttunik. Soorlumi unnuami tassani suut tamarmik silatitsinnut katersortut. Tassanngaannarli qeraarpaluppallaannguamilluunniit tusarsaasueruppoq. Asumi taqqama arriitsoralaannguamik tussiarpalulerput. Amerlarpalukkaluarlutik soorlu ataaseq assigiingaaramik. (tusareersimavakkami Joorlimi illut tamaasa tussiarfigisaraat, qanorli pisarneri nalullugit) Atali qussangalaalerama qipinnut poortuuppunga, taavalu manittortuinnanngorlunga qissaserpunga, ilami qanga illeq sajuppalunnguarsi.
Arnarsiara illermit aqqarpallappoq, ikitsillu ikippallallugu. Sunaaffa naneruutit pingasut igalaap saanut ilillugit ikikkai. – Ornippaluppaanga qipigalu mapperlugu uluakkut tagialaarpaanga isumaliorunaqaluni isinilu masatsilerlugit oqarfigaanga:
”Nallinnannguaqaatit illit kuisimanngitsuusutit, suli Joorlip nuannaarnartuata tikinngilaatit.”
Taamaallarluni tussiutaat naavoq. Erseqqissumillu taqqama inuusuttup nipaa tusarliuppoq oqarluni: ”Ata tipaatsunnartumik tusarlissavassi tipaatsungaarutissassinnik inuit tamarmik pissaanik, ilissinnut ullumi erniuvoq annaassisoq. Aqqalu tassa Naalagaq Jiisusi.”
Taama oqarpallariartoq tassa soorlu unnuaajunnaarsoq, qiimmaallangaarama. Soorlulu unnuat tamaasa tusaasaqarumalersunga. Tussiutertik alla naariarmassuk natermut pissippunga isumaliorlunga uangattaaq peqataasariaqarlunga.
Arnarsiara qinnuvigilerpara: Arnarsiannguaq, uangattaaq peqataajumagaluaqaanga. Isaannarminik akueriinnaraanga tassa qangali anereerpunga. Nalunngikkaluarpungami oqalussinnaanagalu ikkutut tussiarsinnaanngitsunga. Kisianni misigiaanga suliamut tamatumunnga iluartumut uangattaaq peqataasariaqavillunga.
Maanna uanga utoqqarsuanngorlunga ilinnut, allanullu inoqatinnut inuiannullu sumiittunulluunniit nalunaarutiga imaappoq:
Taamani Joorlip unnuaata nuannaarnartuanut ilaasussaasorinngikkaluarlunga ilaagama, inuuninni suliarisartakkannit tamanit allanik taama uannut nuannertigisoqanngilaq. Tassa taamani Joorleraa Joorlima annersaat siullerpaasoq.
Allaaqqissuuvoq, ulloriarpassuit uisorilapput apeqqaaq qillaalutillugu, qaammatitaalernerup neriusaatut qaqqat qarsuppai. Illut orneqattaarlugit silatangiaasut nipaarsaarlunga malittarpakka unilluinnarlungalu tussiutaasa taaneri Iivaankiiliulu tusarnaarlugit. taakkuinnaallu atortarmatigit kiisa tussiutaat erinaallu taanerilu Iivaankiiliulu ilikkarpakka.
Unnuaq taanna eqqarsaatigisakka maanna sumut pinerpat. Uangali nammineq nalunngilakka. Eqqaamalluarpakka siulitta upperisaat. Isumaqaroungali maanna upperisara tamanit ajunnginnerusoq katsornangami aalajangiuppara. – Immaqalu iliarsuugama pinerpoq – massa tamatumani uangattaaq ilaasinnaavunga, kikkut tamarmik ataatsisut aggeqquneqarmata.
Tamatuma kingornagut oqaluttuatoqqatta oqaatigisaat pissarsuit eqqarsaatigisarpakka, soorlu iliarsukassaap Kaassassuup pasilligaasarnera, mittatigisaanera, nunaqqamminit kaatsitaanera perlerteqqajarlugu. Kiisa pissaanerup naalagaata agernera pissatsillugu ajugaaffigisassaajunnaarsillugu. Unali Jiisusi tassaavoq pissaanerup naalagaa, nunaqarfimmiut tassanimiut pigisaat. Taanna qilammit aggeropq ataasiinnaq tuninagu, kisianni tamaasa pissatsillugit. Aammalu assigiinngissuteqarput pissaanerup inui taakku: Oqaluttuatoqatsinni pissaanerup inua makitasuunngortitsivoq. – Eqqaamavammi Kaassassuup makitalluni akeqqani tamaasa siammartippai. – Kristumiulli naalagaat Jiisusi illuatungaanut pivoq; pissaaneq tunniuttarpaa nallittuinnerusoq.
Taamani siullermik ataatarpooq tusaqqaarpara, Jiisusip nammineq qinnutaanik taasagarsi; tassanili anneq paasinngikkallarsimavara. Nuannaarlungali oqaluffimmut naalagiat ilagaakka. Iminulli salloqittaannarpunga oqaatsinik serrataasunit killinneqarsorigama. Kristumiutut ilinnialeqqaarninni misigaanga timinga oqinnerulersutut ittoq, eqqarsaatikkalu soorlu neruttulersut.
Tassunga unikkaarisara naavara oqalungalu: Taama Joorli aallarnerakku aamma taama naajumavara.
Nalunngilluinnarpat Tunumiuusugut qanoq pinerput. Kingullermik taamani oqaluttuukkakkit, kingunersuarinngisaagut nunaqqatigigaluakka kuisikkiartortalerput. Maanilu isigaarma angut utoqqaq sianiitsoq nikanartorlu, paasisaqanngitsoq eqqarsarsinnaanngitsorlu. Tamannalu patsisaavoq uanga Joorlimit ataatarpuunnguamillu annerusumik paasisimasaqnnginnama. Tassali uannut aallaqqaataasoq naggataasorlu.
Kuannia oqaluppoq nipangissanani unikaallassananilu. Oqaasissani tamaasa eqqarsaatigilluarsimavai. Maannali nipangiallappoq. Qulitsinni tappika angutit arnallu katersorsimapput kaffilleraluttuarlutik, tupanik paarnanillu ilallugit. Kuannia eqqaminut qinerpoq, qanitseqanngilagut eqqarsaatigineqanngilagullu immaqa. Kingumut querasaallappoq, tamatumanimi isummani nunusinnaajunnaarpaa.
Oqarfigaanga: Kunuut! Nalunngilat ersisuitsorsuusimasunga. Anorersuaraluaraangalluunniit imarsuup ersitinngisaannarpaanga, maannali sapilingaarama illuga kisiat qaqisinnaalerpara. Illilli suli imarsuaq angallavigaat allaat nunannguamik takuiunngitsoq qilassuarliuna kisimi. Ernumassutigisariaqanngilat mikisunnguamik ilinnut takorloornissaq naak ernumajuitsorsuugaluarlutit. Saannut pillutit seeqqummerit, maannalu pissavat utoqqaap pilluaqqussutaa!
Taava nipikitsunnguamik sajuttumik nipeqarluni akuttujaamik ataatarpooq qinulluni atorpaa.
Naammagu nilleqqissoqaranuk eqissinnarluta avissaarpugut. Uangalu nalliuttorsiortut ornippakka. Ikkuli katersorsimallutik illartartut piitaalliortut ornilerlugit. Aqqutinni Kuanniap Joorleqqavata siarnga tusaajuarpara.
Maanna Kuanniap kissaatigisaa naammassiniarpara, naluara suli inuunersoq toqunersorluunniit. Nalunngilarali oqaasii uanni uumajuarmata.
Unikkaartoq Knud Rasmussen
”Noqqaaniaritsi inuit tamaasa eqqisseqatigiumallugit”. Allakkat iluartut taama inappaatigut.
Kina eqqissivigalugu? Nalunanngilaq, tassa Jiisusi eqqissivissarput eqqissinermut naalagaammat. Kina eqqisseqatigalugu? Asasagut tamaasa, illutsinnilu inoqutivut eqqisseqatigisagut. Kialikiarmi nuannarisinnaavaa asasani Jiisusimik eqqisseqatiginninngippat, kiisalu Joorlip nalliuttorsuani naalunanngimmat taamaattoqartillugu Jiisusi uummammi eqqississutaanngitsoq sulilu ilisarineqarnani, ilaa! Taamaammat kinaasugulluunniit noqqaaniarta immitsinnik ilatsinnillu Jiisusimik eqqissiviginnittuujumalluta.
Kikkut eqqisseqquneqassappat? Uppertut eqqissinermillu piginnereersut tamarmik nalunngilaat kuisimagaluartut allaat ilaas eqqississutissaraluartik suli ilisarinngikkaat. Jiisusimi oqarpoq: ”ilumulli illittaaq suli maannakkulluunniit ullunni ilisarigukku eqqississutissaraluit, maannali isinnut isertorsimavoq.” Tasukkussagit, imaapporli ””tamarmik pigisaat” taava misiginiarta imminnullu oqarta: pisussaavugut, noqqaasussaavugut inoqatigut eqqisseqatigissallugit.
Imaanngilaq inuit ilaasa pisariaqanngikkaat, naagga tamatta Jiisusi Juullimi inunngortoq pissaraarput, kuisikkatta Jiisusip assinga pereerparput, suli tassa Joorli, nuannersualu eqqissinerlu. Naalagaq ataaseq upperisaq ataaseq, kuissut ataaseq Guuti ataaseq, tamatta ataatagisarput. Taassuma tamattaa sunnissavaatigut, tamattalu inigissavaatigut Joorlimi.
Noqqaaniaritsi inuit tamaasa eqqisseqatigiumallugit.
Uumalu siornatigut allagaasoq kuisimanngitsuusimagaluartup Joorlimi misigisai eqqarsaatiginiartigit paasiniarlugillu Joorlip nuannaarnartuanik peqalerneq qanoq inummut nuannersoqartigisoq eqqissinartigalunilu.
Ukuninnga atuartussat Qaamaliamillu pisartut tamarmik Joorlimi pilluaqquneqarput. Kissaanneqarlutillu ukiortaaq aallarniligassaq uagutsinnut kalaaleqatigiinnut iluanaarnartuujumaartoq.
Uperniviup pigisaani aviisinnguaq
Akia 15 Øre
Nr. 1
Januarimi
1942
Ukiortaarsioraangatta ulluni qaangiuttuni pisimasut eqqarsaatigeqqajaasarpavut, ullullu nalliukkumaartut sunik nassataqarumaarnerat takorloorumasaraluarlugu. – Taamatorluinnaq ippoq inuiaassutitsinni ingerlaaserput. Inuit inuiaassutsiminnik soqutigisaqartut ukiut qaangiussortut qanoq angusaqarfiuneri nakkutiginiaqqissaartarpaat. Pisimasullu ilinniutaasut iluaqutaasullu ukiuni atortussaasinnaasut iluaqutiginiartarlugit. –
Uagutsinnut kalaaliusunut ukiut kingulliusut qanoq angusaqarfiusimappat? – Nunatsinni pissusiusut eqqarsaatigigaanni angingaasaannaat isumalluutigissallugit ajornarput, aammalu piniarnikkut aningaasarsiarineqarsinnaasut kisiisa isumalluutigigaanni naammattaratik sunut tamanut. Pisariaqakkat suusulluunniit tamaasa aningaasanik akilerlugit piniassagaanni angusaqarfiusarinngilaq. Nunattali pissaqartitsinera isumalluutigalugu inuuniartut pissaqarluarnerpaasarput.
Inuusuttut amerlasuut anguniagarisutut ilerpaat niuvertoqarfimmi suliassanut sunulluunniit taasakuluuneq, tassa aningaasarsinartarmat. Aningaasarsiniarneq ajunngeqaaq, inuusuttunilli siumut ingerlasunit puigorniarneqarniaqinalitoq suli piniartutut inuuneq ilinniassallugu inuusuttuni pisarialissuummat. Siunissarlu qaamanerusutut issaaq aningaasarsiniarneq inerpat imaluunniit nunarsuatta pisuussutaanik perusulerfimmi piniartutut inuuniarsinnaalissallutik. Aningaasanilli amerlangaatsiaraluartunik aannertusaarineq suli paasisimaneqanngippallaaqaaq. Aningaasarsiammi amerlanerit pisariaqaruttorfimmut isumalluutissaanatik nungulertorneqartaannarput. Maanna illugissiartorneq qujanaqisumik siuariartorpoq. Eqqaamassavarpulli angisuukuluunik pinnersagavinnik illoqarniassagutta ukiup issinnersua eqqaamaniassagipput. Aasami angisoorsuarnik illullit usornartaraluaqisut ilaanni ukiullaraangat kiassaatissaaleqisarmata.
Ukiumi piniagassalutsillugu akissarsiorfiillu akuttusisut – pingaartumik nunaqarfinni annerusuni – pisiniarfik kisiat isumalluutissanngortarmat takunngimmersorlugu eqqarsarnartorsuanngortarpoq. Soorluuna pissarsiorluni eqqanaarsaarniarneq iiffissamillu atuissuarneqnalitsinni milliartuinnartoq.
Ukiulli ingerlasut ilinniartinniaraluarpaatigut makkuninnga: Nunatsinni maani inuusiusimasoq nammineq nunatta pissarititaanik isumalluuteqarluni inuusimaneq qimallugu suli inuuniarneq ajornartoq. Kalaaliusugut nunatsinni pissusiusut naapertorlugit pigissaarneq angujartussagutsigu pissarsiat suusulluunniit suusupagissanngilagut arsigilernagilluunniit. Nunamimmillu pissarsiaminnik aningaasat tapertatut isumaqarfigisariaqarpaat aannertusaarlugillu atorluarniartariaqarnissaat sungiunniarlugu.
Ukiullu qaangiussimasup ajoqersorpaatigut nunatta tunniussarisartagai qimallugit ingerlasinnaagaluarutta isumalluarnartumik kingunissaqanngitsugut, pingaartumik maanna ukiuni nalorninartorsiorfilinni. Ajoqersuuppaatigummi piniartutut inuuneq talerpigalugu peqqissaarnerlu kaasarfigalugu ingerlaniartariaqartugut.
H.O.
Raadiuaviisimi tigusat Kalaallit Nunaannut tunngasut naalisarlugit ima tusagassiaraakka.
Naalakkap Brun-ip kunngi inuuluaqussuteqarfigaa joorlilernerani, ataqqineqartuaannassasorlu oqaatigalugu, neriuutigalugulu atassutit kittorarsimagaluartut kingumut ajorunnaarumaartut.
Kunngip Kalaallit Nunaamiut inuulluaqussuteqarfigai ima: Ulluni makkunani tamatsinnut nalorninartoqangaartuni Kalaallit Nunaamiut eqqarsaatigisaannarpakka maanna nalorninartorsiutinit tamatsinnit atorneqartunit isumakuluutissinneqarlunga nuannaarutigingaartarpara Kalaallit Nunaanni inuit Danmark-imut ilumoorumanerminnik takutitsinerat. Uanga nuliamalu tamassi illussinni Joorlisiorluarnissassinnik kissaatingaarlusi qamannga pisumik inuulluaqquvassi neriuutigalugulu Kalaallit Nunaamiunut tamassinnut ukiortaaq isumalluarnartoqarnerusoq nalliutissasoq.
Christian Rex
Decemberip 14-ani Danmarkimut nalunaarasuartaatikkut Kalaallit Nunaat atassutaaruppoq.
April-ip aallaqqaataanit niuvertoqarfik Appat niuvertoqarfimmit Ilulissanit pajunneqartalissaaq. Tassa Appat niuvertoruseqarfiulerluni. Ujarasussulli Qullissanit pajunneqartalissaa.
Joorlilernerani qangatut raadiukkut inuulluaqqusineqarpoq. Raadiukkut oqaluttartup inuulluaqqusiffigisat taasarpai inuulluaqqusisullu atii taamatut taasarlugit. 22. December oqalupput Stauning, sissap naalagaa Oldendow Biskopilu Fuglsang Damgaard. – Kalaallillu Danmark-imiittut amerlarpalunngeqisulli erinarsorpaluttarput tussiartarlutillu. – Sissap naalaata oqaatigaa Styrelse-mi sulisut ikileqisut ilaat allani aalliveqaleramik. Pisiassat akisunerarpai siornarnillu ajorujussuannginnerarlugit. Kalaallit Nunaaliartartut quersui tulattarfiilu iluarsarneqarsimapput.
Erseqqissumillu Kalaallit Nunaannit tusagaqartannginnamik isumakuluutigisarlugu. Neriuutigaalli suli danskit aappalaartuat aappalaartorineqartoq. Kalaallit Danmark-imiittut ajunnginnerarpai suliassanullu assigiinngitsunut sungiusartinneqarput Kalaallit Nunaannut uterunik atorfissaqartilluakkaminnut. Naggataagullu nikallujuinneq suliassanillu ingerlassineq kissaatigaa joorlimilu pilluaqqusilluni. Oqarporlu: Danmark-imi maanna qaammaqqutit qamigarsimaffiannit nunamut tamatta angerlarserfigisatsinnut kissaateqarluarpugut.
Svenskit illoqarfiata Gøteborg-ip raadiua aqqutigalugu kalaallit avalassimasut tusarluarneqarput arnat 50 sinneqartut angutillu 50 inutsiaraat.
Upernivimmit pisut tusarneqarput uku: Emilie Josefsen. Karoline Nielsen ernisussiortumut soraarummeereersimasoq qaqisillunilu, maannalu naalagaaffiup napparsimavissuani ernisussiortutut sulivoq akissaateqarluni. Karl Egede, Stevs Højskolemi ilinniarsimavoq maannalu peqatigiit pisiniarfiutaanni sulliveqarluni. Ammalortoq Olsen atuarfimmini qaqiseriarnerarpaat ingerlaqqilluarnerarlugulu. Ilarpassui taagunngilakka.
Brun nalunaarpoq: Minister Kaufmann nalliuttorsiutigineqassammat Kalaallit Nunaata qujassutaa inuulluaqussutaalu raadiukkut nassiussimallugu. Ministerillu akisimavaa: Inuulluaqqussummut qujangaarluni kalaallillu nunaata tatigineqarnini qujamasuutigalugu inuulluaqussilluni Kalaallillu Nunaat kissaalluarlugu 1942-mi pisussani.
Kauffmann nalliuttorsiutigalugu nerersuarrakkamik inuit 600-uullutik torrallavippallappaat, nalliuttorsiutigineqarneranut pissutaavoq sulissutiginneqigami danmarkip tyskinut kiffaanngissusaanik norraassutiginnilluni. Oqalugiaqattaartorsuusimapput danskit tuluit ameerikkarmiullu erinarsortartorsuarlu Melchior danskiusoq tusaamasarsuaq erinarsortuusimavoq. Nunat naalagaaffiit inuulluaqussuteqartut Kauffmann-imut 14-upput (tassa Kalaallit Nunaat 14- liullugu).
Januari aallarnerfigalugu Nuup raadiuagut tallimanngornerni Januaarimi oqalugiartoqartalerpoq kalaallisut. Siulliuvoq Kristoffer Lynge oqaluuseralugu raadiu qaammarsaanermi tusagassiuvinermilu atugaanera. – Iluatsilluavippoq tusaalluarparpummi. Tullerisaalu Augustinus Lynge: Kalaallit Nunaanni inuutissarsiutit pillugit eqqarsaatigisat.
Kunngi Stauning-ilu ukiortaami oqalugiarsimapput raadiukkut innuttaminnut. (raadiuaviisimi atuarneqarsimavoq maani inissarsiortileratsigu). Stauning-iligooq oqaluppoq narrussatsimarpaloqisumik nipeqarluni. (immaqa iternerlussimavoq).
Joorlimissaaq Island-ip raadiua aqqutigalugu Kalaallit Nunaannut oqaluttoqarpoq inuulluaqqussutaasumik.
H.O.
Uperniviup pigisaani aviisinnguaq
Akia 15 Øre
Nr. 2
Februarimi
1942
Ukiarmi illusi pulaartarsimavakka akornusersortarlusilu puasi naalaartartarlugit qinersillu satsittarlugit, apersortarlusilu qassinik qimmeqartusi. Tamatumalu suna kinguneraa?
Sakialluut pillugu Upernivimmi eqqaanilu misissuininnit malunnarput illunit 170-nit misissukkannit illut arfineq marluk kisimik sakialluuteqarfiunngitsut. Sakialluut atuunnerusarpoq illuarannguani inoqarpallaartuni. Meeqqat tamani sakialluuteqalertarsimapput ajoraluaqisumik piaarpallaartumik. Imaattussaagami, qinerseqarneq qaangerneqartussaavoq, piaarpallaartumillu qinersiliortut toqusoqajaarpallaartaqaat. Taamaattumillu allanit aatsorneqarnissarput taama ajornanngitsigitillugu taava toqusut amerlanerussapput.
Upernivimmi eqqaanilu meeqqat mikisut marlunnik ukioqalersimanatik toqusartut amerlaqaat. Ukioq kingulleq toqusunit 34-nit meeqqat marluk inorlugit ukiullit 15 toqusimapput, amerlanerit toqussutigaat sakialluut. Taava tamanna pillugu qanoq iliuussaagut?
Aperisaqarneruassili, tamanna pillugu suliumanersusi. Napparsimavipput mikivallaarpoq napparsimasunut tamanut inigitinnassallugu. Sulilu napparsimavissamik nutaamik utaqqiluusaarpugut. Napparsimavillu pisoqaq utoqqarnut illussaqqikkaluaqaaq. Tassalu isumaliut pingaartoq sulissutigisassaagaluaq. Maani eqqatsinni takusimavunga utoqqarnik ineqatigiittartunik. Taannalu ajunngilluinnarpoq qularnanngitsumillu allanuttaaq tamaaliorneq ajornassanani.
Danmark-imi utoqqaat immikkut illoqartinneqartarput, aammattaaq kujataani taamaaliorneq aallarnerluarneqarsimavoq. Nalunaarfigissavassilu taama utoqqarnik immikkut iloqartitsinermi meerarpassuit inuuneri annaanneqarsinnaammata. Pingaartumik nunaqarfinni annerusuni tamaani utoqqaat immikkut illoqartittariaqavikkaluarput. Inuit utoqqaat sitsuunnartullit ataatsimut katillutik illoqarsinnaapput peqatigiillutillu atortussatik akilertarlugit. Utoqqalinersiutit ataatsimut katinneqarunik inuuniutissatut atorluarsinnaapput, tassani immiartortoqarpallaassanngippat.
Sakialluummik misissuineq suli anginerusimik takutitaqarpoq. Arnat anginerusumiik sakialluuteqarajunnerupput, tassa aneerneq ajungajakkamik. Arnarlu ningiuusoq sakialluuteqarpat meerai aatsorsimaneqarajuttaqaat, sulilu sakialluut aatsuukkajunnerusarpoq aanaq sakialluutilik meeqqat tutitarisaraangassuk, imaluunniit paarsisorisarpassuk, utoqqaammi tamarmik sakialluuteqarmata. Sootunami nammineq pisuussutiginngikkaluarpaat, meerannguilli nallinnaraluaqaat. Tamanna oqaluuseralugu eqqarsaatigalugulu sulissutiginiarsiuk.
Eqqaamasarsiuttaaq Kommuneråd-it ataatsimiittarnissinni. Eqqaamaneqarlilu Landsråd-it ataatsimiinneranni. Sakialluut inuiaqatigiit nappaatigaat, tamattalu tassunga akisussaatinneqarpugut sulisussaallutalu. Meeqqat siunissaannut tunngaqigami isumaliutissaviuvoq. Anguniagassaavormi eqqarleriit peqqissuunissaat. Tassungalu akiuussutissaapput illut ipeqanngitsut, illut angisuut inoqarpallaanngitsut, nerisassat neqit amerlanerit, aalisakkallu nerisassat, orsoq nutaaq, timmissat, taavalu immiaq minnerusoq sukkullu immannguaq atornissaat.
Sakialluummik pigisallit ajornanngippat immikkut illoqartariaqarluinnarput. Saarulliit tinguat meeqqanut qinerseqartunut atugassaq pineqarsinnaavoq. Pisariaqarnertaviugaluarporlu napparsimavik nutaaq, tassani napparsimasut amerlanerusut suliarineqarsinnaagaluarpata.
Nakorsaq
Nakorsap allagaa isumaliutissartaqavippoq, takuneqarsinnaammat Upernivimmi eqqaanilu illut sakialluuteqarfiunngitsut qanoq ikitsigisut. Piitsuussuseq nappaatinut tamanut aallaqqaataasarpoq, aammattaaarlu peqqissaannginneq inuit akornanni pisuunersaasarpoq. Suliniarniarta kalaallit nanertorneqaaterput nappaat minnerulersinniassallugu. Oqarlangalu, napparsimavik nutaaq; iuminaraluaqisoq iluaqutaangaarnavianngitsoq sulisussaaq pitsaanerulinngikkunik. -----
Nakorsaks Artikel giver os en stor Tanke, da vi kan nu se, hvor få Huse der ikke er angrebne af Tuberkulose i Upernivik Distrikt. Fattigdom er Begyndelsen til alle Sygdomme, men værst er Uordenlighed blandt Befolkningen. Derfor må vi alle hjælpe til med at Forkæmpe den værste Sygdom blandt os Grønlændere. Jeg vil også bemærke, at selv om man kan ønske sig et godt Sygehus, kan Forholdene ikke blive ret bedre, hvis Personalet også ikke bliver bedre.
Aaqqissuisoq.
Naalagaq nalunaarpoq: Umiarsuaq Gertrud Rask Ameerikkamit Kalaallit Nunaannut ingerlagaluarpoq ikkarlissimallunili Canadap sineriaata ilaani. Isumaliorsimagaluarput peerneqarsinnaasoq anorili malillu peqqutigalugit aserorluinnassagatinneqarpoq, usiili sapernanngitsut tamaasa annaanniarneqarsimapput.
Gertrud Rask avannaanut pisussanik aamma useqatsiarsimagaluarpoq. Minister Kaufmann Ivittuumi orsuviammi piijaaffimmi pisortanut siulittaasunngortinneqarsimavoq nammineq akuersimmat.
Tusarluarpugut København-ip ilarsua ikuallasimasoq. Kisiannili tusarfik ataasiinnaammat uppereqquneqanngilaq ilumuunngitsuutinneqarlunilu tusagaq taanna.
Upernivimmi eqqaanilu inuit utoqqarsuit. Sdr. Upernivimmi Samson Karlsen 76-nik ukioqalerpoq.
Kangersuatsaami Sofie Kristiansen 79-nik ukioqalerpoq. Upernivimmi Ottilie Geisler Benigne Geisler-ilu 69-nik ukioqalerput. Aappilattumi Eva Gabrielsen 68-nik ukioqalerpoq. Innarsummi Sara Kristiansen 69-nik ukioqalerpoq. Tasiusami Dorthe Nielsen 75-nik ukioqalerpoq. Kraulshavnimi Margrethe Thomassen 68-nik ukioqalerpoq. --- Tassani takusinnaavarput kalaallit arnartaat angutitaminnit utoqqalinerusartut. Pissutaagunarporlu angutit piniarnerminni ilungersuanertik utoqqaliaarutigisarsimammassuk.
Utoqqarsuit ilaat Kittorsami Themothius Jansen Decenber-i naalersoq toqusimavoq. Kalaaleqatiminut piniarnikkut iluaqutaasimasorsuummat maligassiuvilluarsimallunilu eqqaaneqarnera ataqqissavarput.
QAAMALIAQ-mut allattarniaritsi, mannami tikillugu allattartut ikippallaaqaat. suleqataaniaritsi Upernivimmi eqqaanilu nikagineqaannarnerput kinguarsimanerarneqartarnersuarpullu taamaaginnartutut isigineqarnaveeqqullugit. Kialuunniit allagaa tusarumaneqartaannarpoq isumaliutissiisarlunilu pingaartumik silarlulillaraangat atuarneq nuannersuusarmat allamik suliaqartinnani. Allaatigisarniarsigit piniarnissinni nalaartakkasi, allaatigisarniarsigit nunaqarfissinni iluarsisariaqarsorisasi ilalertariaqarsorisasiluunniit. Pisimasullu pingaartut oqaluttuarisarniarsigit tamani tusarusunneqartaqimmata. Ilaanni ”inutsigoortut” kukkusaannarmata. Kalaallilluunniit siulitta oqaluasaavi allaatigisarniarsigit.
Nutsikkat naqitigassaagaluit tigummisaraakka suli atortussagut tikinngimmata inissaaleqissuttarlugit. Qaamaliaq-lli allippat atuartallarumaarpavut. ---- Atorfillit, piniartut kikulluunnniit tamassi allagaqartarniaritsi, iluanngilarmi allagassaq annerusoq uanga aaqqissuisuullunga allattarakku. Isumaqartoqaleqinammat allat allagaat uninngatillugit uanga allakkakka salliutinniaannarikka. Aammalu oqartoqartartoq tusarsimagaluarpara ”Qaamaliaq”-mut allakkat nassiussaagaluit ilanngunneqartanngitsut. Taamaattoqanngilaq. Taama oqartut asuli perroorutigiinnarlugu taama oqartarput. 1940-mi upernaakkut ”Qaamaliaq” ingerlatilerakku allagasartut ilannguttarpakka tigusakka. Tamatumali siornatigut nassiussaasartut pillugit uanga akisussaanngilanga. 1940-mi siornatigut taanna suliaqarfigisimanngilluinnarakku.
Neriuppunga kisigasi sunaluunniit allaaserisassagissi, suleqatigiinnissarmi piuminaqaaq.
H.O.
Uperniviup pigisaani aviisinnguaq
Akia 15 Øre
Nr. 3-4-lu
Marsi aprililu
1942
Eqqarsaatiga maanna aninniarpara. Takusartakkakka naapertorlugit avannaani uparuagassat amerlaqaat. Kisianni inuit nikanarnerit kisimik anginerusumik isigineqarnerupput. Uangali aana uparuarniagara: Uperniviup napparsimavia tassanilu sulisut. Uperniviup napparsimavianut orniguttut ikippallaarunnaarput, ilaasa aatsaat Upernivik takullugu nallavigisarpaat. Maanna napparsimavik isumalluutigissallugu illuinnartut ilerpoq sooq ? Tassa tassani sulisut peqqutaallutik.
Napparsimaveqaqqaalerneranit qallunaaginnarmik paarsisoqarpoq aamma ernisussiortussat pingasut. Ukiulli ingerlanerini taamaattuarluni. Taamaattorli napparsimasut iluamik alaatsinaanneqaratik allaat. Ilaannilu napparsimasoq toqoreersimasoq aatsaat takuneqartarluni. Napparsimavik taama ingerlatinneqartussaava? Napparsimavik akisoqaaq sulisussallu akisoqalutik. Maanna napparsimavik suli inoqarpoq, sulilu paarineqartariaqarput. Maanna ajunnginnerusumik ingerlatinneqarpa? Tassaqa. Maanna qallunaa’ arnamik paarsisoqarpoq ataatsimillu kiffaqarluni. Suna peqqutaava? taakkua naammappat, imaluunniit pissaqannginnami allamik? Qanoq kingunera issava? Ernisussiortut maani naammappat? Eqqarsaatikkut manna paasisoraara qallunaat sulisut imminnut naammagivallaarnerannik. Kommuneråd-it tamakkua uparuagassarinngilaat? Kalaallinut kiffaassasut soorluukua nunaqarfiup siulersuisuinut uparuarneqarsinnaagaluit.
Niviarsiat kikkuunersusi atuartussat, napparsimavimmut sulisussarsiarineqaruit kajumillusi suliartorniaritsi. Taamaaliorussi inuunissinni iluaqutissarsissaasi, kalaaleqatisilu iluaqutsissallugit.
Pavia Geisler
Aggornersiassanut mappersigaasat kukkunersiorlugit misissoreerakkit taava ataatsimut katersoreerlugit takuneq ajornarunnaarpoq ukiumi qaangiuttumi 1941/42 ikkut piniartut tunisaqarluarnerusimasut. Taamaattumillu takoqqillugit Qaamaliakkut ilanngunnialerpakka Uperniviup pigisaani piniartoqataasut nalusariaqanngimmatigittaaq ilatik qanoq ukiumut tunisaqarsinnaasartut. – Atuartussanullu eqqaasissutiginiarpara mappersigaasannguatik paarilluarnerutsiaqqullugit suliariniarlugit ilaanni nuannissuseeruttarmata ipersuarmik kisitsisilluunniit ilaat ersigunnaarsimasut. Pappiarammakku ipermut qanittorsuit, taamaattumik sianigilaartarniarisigit. ---
Uku imannak tunisaqarput: Tassa nunaqarfimmi ataatsimi pisaqarnerusimasut pingasut siulliit:
allattorsimaffik.....(katersugaasiviup ilanngutinngilaa takorusukkukku katersugaasivik attavigiuk)
Mappersagaasallu ataatsimut katinneri nunaqarfikkuutaarlugit ima aningaasartaat amerlassuseqarput:
Sdr. Upernivimmi 5.926 Kr. 32 Øre
Kangersuatsaami 10. 041 Kr. 32 Øre
Upernivimmi 4.632 Kr. 60 Øre
Aappilattumi 7.762 Kr. 94 Øre
Tussaami 7.895 Kr. 77 Øre
Tasiusami 14.014 Kr. 51 Øre
Kraulshavn-imi 14.689 Kr. 29 Øre
Katillugit: 64.962 Kr. 75 Øre
Taamaattoq tunisat ataatsimut katinneri malillugit piniartut ilaasa tunisisartummi ilaasa allatsinngitsoorsimasaat amerlakulupput. Tunisat allagartavii malillugit mappersigaasanit 3.000 Kruunit missinginik amerlanerummata. Taamaattumik tunisaqariaraangassi allatsittarniarsigit. Mappersigaasammi ilanngui aamma maqaasinaramik immaqa puigortinneqarsimasut tunniutinngitsoorsimallugit.
Upernaaq manna aningaasat ima amerlatigisut nunaqarfinni assigiinngitsuni aggornersiassaassapput:
Sdr Upernivimmi 259 Kr. 83 Øre
Kangersuatsaami 727 Kr. 06 Øre
Upernivimmi 547 Kr. 36 Øre
Aappilattumi 547 Kr. 71 Øre
Tussaami 596 Kr. 60 Øre
Tasiusami 1223 Kr. 25 Øre
Kraulshavn-imi 1254 Kr. 47 Øre
Katillugit: 5.156 Kr. 28 Øre
ukiumi naatsorsuiffimmi 1941/42-mi Upernivimmi pigisaanilu nioqqutissat pisiniarfimmit pisiarineqarsimasut akii ikippianngeqaat. Ilaannarsiorlugillu taassavakka.
Nioqqutissat pisiarineqarsimasut tamarmik akeqarput 198.445 Kr. 65 Øre. Kaffinut atorsimapput 14.400 Kr. 00 Øre. Taavalu atorluartorsuit naatsorsuutigigutsigit pequtissat aallaasillu il. il. akeqartut 8.252 Kr. 81 Øre. Akunnaasattullu 6.627 Kr. 62 Øre. Taava taakku katillutik kaffit pisiaasimasut akii nallersimaannarpaat. – tupat akoqarput 22.314 Kr. 41 Øre. Qisuit tamarmik akeqarput 9.800 Kr. 51 Øre, aamaruutissallu akeqarlutik 12.874 Kr. 06 Øre. Taava taakku akiisa tupalluunniit akii nallersimaannarpaat. --- Atisassat akeqarput 29.735 Kr. 16 Øre. nerisassallu tamarmik 83.178 Kr. 43 Øre.
Sunaaffa aningaasaqartoqarsimagaluarpoq. Naatsorsuutigigutsigu tunisat akeqartut 67.000Kr. saniani, taava 131.000 Kruunit saniani akissaatinit allanillu aningaasaatinit pisaasimapput.
Utoqqatsivunga Qaamaliaq takkutikulaanngileqimmat. Pissutigaali atortorliulerneq, suliumaannaraluarluni pilulluni naammassisaqarfiunnginnami. Atortussalli qinnutigut qavaniippalupput. Tikillarpata allattarniaritsi imassaaleqilissanerpugut.
H.O.
Uperniviup pigisaani aviisinnguaq
Akia 15 Øre
Nr. 5
maajimi
1942
Uanga nammineq Uperniviup napparsimavia pillugu isumaga imaappoq: Tassa qallunaamik napparsimasunut paarsisoqassalluni, aammalu aalajangersimasumik inuusuppallaanngitsumik kiffaqassalluni taavalu ernisussiortussanik ilinniartoqassalluni. Taavalu nunaqarfimmi maani ernisussiortuusoq ullaat tamaasa aggertassaaq napparsimasunut suleqataassalluni ernisussiortussallu ilinniartissallugit. Kisianni uanga nalinni ajornarunarpoq. Kisianni aperisimasannik ernisussiortussanngorumasimasoqanngilaq. Eqqarsaatiga naammassineqarsinnaagaluarpat napparsimasut amerlanerusut napparsimavimmi paarineqarsinnaanngussagaluarput. Uanga napparsimasut amerlanerusut napparsimavimmiiterusukkaluarpakka, kisianni taakkunannga kajumittoqarsimanngilaq. Tassami nammineq piumasaminnik pisinnaapput aamma.
Uanga nalinni sianigineqarani toqusoqanngilaq, isumaqarpungalu maanna napparsimavimmiittut paarineqartaqartariarnermittut paarineqartut. Maanna Uperniviup eqqaani ernisussiortut naammapput. Kisianni immaqa avannatsinni ataaseq ivertittariaqaraluarpoq, allalli allallu utoqqaligunik inuusunnerusunik taarserneqartariaqalissallutik.
nakorsaq
Ukiarmi nakorsap illunut pulaaqattaarnermi kingorna aviisinnguatsinni ”Qaamaliaq”- mi tusarliussimavaa misissuinini qanoq kinguneqartoq. Tassa Upernivimmi eqqaanilu illut 170 misissorsimavai. Taakkunanngalu illut arfineq marluk kisimik sakialluuteqarfiunngitsut, sinnerili tassa 163 sakialluummik pigisaqartut. Kikkummitaava taakku illut sakialluummik pigisaqanngillat?
kalaallit Nunatsinni nappaat sakialluut tassaavoq nanertorneqaatitta annersaat. Taamaattumillu isumaqarpunga nappaaatip tamatuma minnerulernissaa pillugu suliniassagutta inuup tamatuminnga nappaatillip nammineq nappaanni ilisimasariaqaraa. Nakorsallu misissukkatik sakialluutillit ajunnginnerarnagit nappaataanik nalunaarfigisariaqaraat.
Inuk illumi pisortaasoq ataataq anaanarluunniit nappaammik tamatuminnga pigisaqaraluarluni nappaateqarnini paasinagu taava meerannguani inoqutinilu nappaammik tamatuminnga aatsorsinnaavai. Taakkualu eqqarlitik ikinngutitillu aatsorsinnaavaat, kiisalu allaat immaqa nunaqarfiup inuisa tamakkerlutik pigilersinnaavaat. Taama sakialluut siaruariartortissinnaagutsigu ajoraluassusia. Kikkummi pisuuppat?
1. Tamatuminnga nappaammik pigisaqartut
2. Nakorsaq
Soormi nakorsat misissuisaraangamik inuit sakialluummik pigisaqartut anngiunnagit (nappaateqanngilateertoratik) nalunaarfigisanngilaat? Inuit sakialluutillit nappaatertik paasisimasariaqarmassuk meerannguatik inoqutitillu nivioqquffigisariaqarlugit, qinngarneq pinnagu peqqissaarneq Orden pillugu. Nunaqarfiup inui amerlanerit sakialluummik pigisaqaleraluarlutik namminneq nappaateqassusertik nalullugu nivioqqusinngitsut sakialluummik millisaaniarlutik suliniartut suliffigiuminaatsuummata.
Taamaattumik isumaqarpunga nakorsat misissuinerminni inuit sakialluutillit nalunaarfigisariaqaraat. Sakialluutip siaruarnissaanut namminneq pisuujumanngikkunik.
Kare
Sakialluut qasseerpassuartigut saqqummersarpoq. Qinersitigut meqqaat sakialluuteqartarput, taamaattuttaaq naggussani sakialluuteqarpoq, saanernilu inalukkanilu, taavalu puanni. Puanni sakialluuteqarneq aatsuunnartuuvoq. Inuit ilaanni uninngaannartarpoq ajorneruleriartorani, ilaannili ajorneruleriartuinnarluni ukiut angerlanerini. Kisianni puammikkut sakialluutillit assisartut sungaartumillu qiseqartartut aatsuunnartulittut isigisariaqarput. Nuattoqartillugu puammikkut sakialluuteqartut aatsuunniarnerusarput quersussaqarnerulersaramik qitserarnerulerlutillu.
Allakkanni qanoq ittumilluunniit sakialluuteqartut ilanngussimavakka. Taamaattumik kisitsisaat angeqaaq. Aatsuunnartumilli sakialluutillit soorunami kisitsisaat minnerujussuuvoq. Kisiannili ilissi uattorluinnaq takusinnaavasi meerannguit qinersiliortut meeraviunerminni, nuakujuinnarlutik neriumanatillu, isiluttarput siulluttarlutillu qinersiminnillu suanngartoortarlutik. Tassalu sakialluut, toqussutigigajuppaallu. Ilissi uattut ilisimasinnaanngilisiuk aatsugaasimanerat? Naluvisiulluunniit imminnermiuni aatsorneqarsimasut?
Isumaliorpunga illut aatsuunnartoqarfiunerusut nalunaarfigisarsimallugit. Qularnanngilarli kalaallisut oqalunniartarnerigaluara paasisarsimanngikkaat. Kisiannili aamma qassiit paasisarpakka upperiumasanngikkaannga. Utoqqaammi oqartaannarput ”Gigt”-iuna. Inuit ilaat ajuallattarput ilaalli annilaangalersarlutik, siornatigut tusarsimannginnamikku nappaateqarnertik. Inuimmi napparsimasut annilaangasaartariaqanngillat. Tassa apeqquterujussuaq nakorsap nammineq isumaliutigilluaqqaarlugu nalunaarutigisassaa imaluunniit nalunaarutigisassarinngisaa.
Inuinnaat akisussaatinneqanngillat, soorlu Kare isumaqaraluartoq. Taamaassimassagaluarinitoq! Naagga, qanoq inuuneq akisussaassuseqarpoq angisoorsuarmik. Arlalissuarni nalunanngilaq siornatigutut peqqinnartigisumik inuuseqarunnaariartortusi (ileqqoqarunnaariartortusi). Illussi qulai piissaarpasi, silaannaq qaamanerlu iserluartinniarlugit. Aasakkut tupermi inuussaarpusi, ukiuugaluarpat aasaagaluarpalluunniit illorsi illugiinnassallugu ukiorpassuarni. Piitsuunerlu. Inuppassuit illumi ataatsimi katersuussimasarput atisasatik nerisassatillu immikkullu illussatik ajorsaatigigamikkit. Tassa taamaaliorneq aatsuunnartup ingiaqatigisagaa. Taamatuttaaq sianigisaqannginneq qaammarsagaaqqarnerlu. Tamarmik tiitorfik ataaseq atortarpaat, quersortarput eqqarsaatiginagulu aatsuisinnaaneq qisertarlutik. Silamiinngippallaartarput silaannarissarlutik qaamasorlu najorniarlugu. Taamaattumillu maani eqqatsinnilu sakialluut arnani atugaaneruvoq angutinut naleqqiullugu. Inuutissaqarneq. Inuppassuit amigaatigaat neqit, mattaat orsorlu, nerisassat nappaatinut akiuussutaasinnaasut. Naggataagullu, suli nakorsaatissamik amigarpugut sakiallunnermut iluarsisitsisinnaasumik. Silarsuarmi nakorsarpassuit tamanna sulissutigigaluarpaat. Taamaattorli uniinnaqinata sakiallunneq sorsuffigissallugu, tamatuma nassaarineqarnisaanut.
nakorsaq
Maajip aappaani nalunaarutigineqarpoq Upernivimmi nakorsarisimasarput Bjarnov Thule-mi toqusimasoq 29. April-imi sapaatip akunnimininngui napparsimalluni, Tyfusiugunartuminngooq nappaateqarluni. Ilisarisimaqigatsigu kalaallinullu asannilluarmat uggornartutut maqaasinartutullu takorloorparput, qallunaammi ikittuinnaat taama kalaallinut akuliulluarsimasuummata. ----
Maajip sisamaani nalunaarutigineqarpoq kunngitta tullersua Stauning toqusimasoq, Kalaallit Nunaannut tunngasunut ministeriummat naliminilu Kalaallit Nunarput inuilu nakkutiginarsimasorsuummagit, maannalu, nunamini nanertuisunut silatuumik akerliusarlunilu iluarsaaniartarsimammat qularnanngitsumik uggorineqaqaaq. ----
Maajip tallimaani nalunaarutigineqarpoq umiarsuarput ”Hans Egede” qaammatit marluk tusarneqanngilluinnarsimammat umiiarsimasorineqartoq. Nunatsinneereerluni Ameerikkamut ingerlagaluarpoq. Inui tamarmik ajunaarsorineqarput, inuillu ilaapput kalaallit inuusuttut sisamat tassa Karl Heilmann nuummioq, Lars Olsen, Kristian Petersen Otto Kristiansen-ilu Qaqortormiut, tamarmik umiarsuarmi saqisuaraasut. ----
Nioqqutissat ilaasa Ameerikkami piniarneri ajornarsisimaqimmata naalakkersuisut nalunaaruteqarput sipaaqqusillutik pingaartumik koorortuunut patruuninik pappiaranillu. – Upernivimmi niuvertunngussaaq Vinterberg, niuvertussaralugit Borup Larsen E. Nielsen-ilu.
Uperniviup pigisaani aviisinnguaq
Akia 15 Øre
Nr. Immikkut naqitaq
Juunimi
1942
Sysselråd-it ataatsimiinnerminni ilaasuunngitsunit tusarnaagaasinnaanngillat, tassa imaappoq ataatsimiillutik oqaluuserisaat nalinginnaq siammartigassaanngillat. Oqaluuserisalli qanoq ingerlasimanera tusanngikaluarlugu taamaattoq inerneri saqqummersut isertuussassaanngillat. Tusagassianngorlutik Kommuneråd-inut inunnullu aallartinneqartarput, malittarisassanngorlutik imaluunniit tusagasasaannanngorlutik. Inuilli ilaasa Sysselråd-it sivisuumilluunniit ataatsimiikkaluaraangata nikagisutut naammassisaqarluarsinnaanngitsutut isigisarpaat tassa manna pissutiginerullugu: suliarisassaat qanoq ittuusut nallugamikkit tusartannginnamikkullu. Taamaattumik maanna peqqussutit akerlilernagit suliat inereersut inunnut kikkunnulluunniit atuagassanngorlugit tusarliunniarpakka pisariaqarsorigakku, massa nalunngikkaluarlugu Sysselmandi immikkut makku ataani oqaatigisat atortuussusissaat pillugit atortitsisussanut allagaqassagaluartoq. Sysselråd-imut allattuunera aammalumi QAAMALIAQ-mik siuleruisupaluunera pissutigalugu ajornannginnerusumik allanit taamaaliorsinnaasimavunga. Massami kiap qinnuvigippanga naqiterussinnaagaluarlugu atortussaqarutta. Tusagassammi iluatinnartortaqarsoraakka. Aammattaarmi takoqquvara Sysselråd-it iluaqutissaq eqqortorlu ujarniarlugu siunertaralugulu suliniartartut.
1. Siulittaasup nalunaarutimini Sysselråd-it nalujunnaarsereerpai qisuit illuliornissamullu atortussat allat pinissaat ajornakusoortorujussuanngortoq umiarsuarnik pajuttussarliorneq pissutigalugu. Naalagarlu nalunaaruteqarsimasoq kisianni iserfissaqanngivissut akuerineqassasut atugassaannik. Allalli illoqareersut utaqqigallartariaqassasut pissutsit iluarsilernissaannut. – Taanna tikeqqissavara.
2. Aggornersianik agguaanermi isumaqatigiinneqarsimavoq aggornersiassanit 5 % peerneqaqqullugu ”Danmark pillugu” katersuinermi ilisassanut. Kommuneqarfiillu tamarmik qutsavigisariaqarput tassunga isumaqataalluarlutik akiliuteqarmata tassa Koruunit 5 Øre. Aggornersiassat najoqqutaralugit tunniussat amerlassuseqarput 250 Kruunit saniani. Taakku tunniussat ilanngullugit Upernivimmit tunniussaasimapput 2000 Kr. eqqaani. Taakkulu atortussaaniassapput Danmark-ip kingumut naalagaaffittut kiffaanngitsutut pinngoqqinnissaanut suliniarnermi atortussaassallutik.
3. Utoqqalinersiutillit pisartagaasa ilaat allanngortitsiarneqarput ajorsarnerulersimaneri pigissaalernerusimaneriluunniit malillugit. – Maannalu aalajangerneqarneq utoqqalinersiutilit kikkut tunisaqartartut tunisatik namminneq mappersikkaminnut allatsittassagaat. Maanna ileqquuvallaalersimammat tunisaqartaraluit ilaasa qitornaminnut allanulluunniit tunisamik akii allatsittarlugit. Taamalu ajorsarnerulersimaneri piisaarnerulersimaneriluunniit sianigisassaajunnaarlutik.
4. Iloqiannut ikiuutaasartut ilaat aamma allanngortitsiarneqartarput pissaqarneri missiliuutigalugit. Ilaasali millitsiarneri naatsorsuutissaavallaanngillat inuutissalunnerulerpata kingumut allissagamik.
5. Illuliorniartut amerlanersaat sapersartuunneqarallarput, siornatigut oqaatigeriigara pissutigalugu. Tassa maanna qisuit pingaartumik ikiakkat kussanarsineersimammata. Ukioq manna peqarpoq, nalunarporli qaqugu tamakkuninnga peqqinnissaq. Taamaattumik ileqqaarniarput pingaartumik qisuit piniarnermut atortussanut atorpata iluarnerutinneqarlutik. Illutaarniartut ajunngitsunik ilaleraluaqalugit Sysselråd-it ajuusaarput tamatta nalunngisarput sorsunnersuaq peqqutigalugu ajornartoorneqarallarmat.
6. Iliarsuit ataataqanngitsullu qeqareersimatsiartut piniarnermut kajumittut inanneqarput piniuutissaqanngikkunik Sysselråd-imit qinusariaqarneri ikioqqullutik, aallaasaannaat pinnagit, soorlu qajassanik umiaasassanik, ningittagassanik il. il. piniartunngortussammi peruleqqaarnerminni piniarneq aallartikkaangamikku angusaqarnerusarput taamalu inooqatiminnut (samfund) nanertuutaanatik iluaqutaasarlutilli.
7. Uperniviup Tussaallu Kommuuneqarfiani appaqarfinni appanut innami mitsimasunut seqqornissaq inerteqquigissallugu malittarisassanik sananeqarpoq. Ukiuni kingullerni ileqquulersimavoq aallaasit innamut majuullugit appanniartarneq. Malugineqalerporlu nujussaataaqisoq. Taavalu Upernivimmi Tussaamilu Kommunerådit isumaqatigiipput appaqarfimminni innani mitsimasunut seqqortarneq inerteqqutigalugu. Taamatuttaaq malittarisassaq malinneqassasoq Kommuneqarfimmiut allamiut Uperniviup Tussaallu appaqarfii tikissagaluarpatigit. Soqutigisaqaratilli innami mitsimasunut seqqortut akiliisitsinermik pillarneqaqquneqarput.
8. Kangersuatsaami qaannat amissaat pisiniarfimmut tunisaaqquneqalerput, siornatigut niuvertorutsip nammineq pisiarisaraluarsimammagit. Tamannalugooq pillugu qaannat amissaaleqissuttalersimagaluaramikkit. Maannalu pisiniarfimmut tunisalissammatigit neriuutigineqarpoq pissaqartalissasut aammalu ajunngitsumik suliarisimasut tunisarumaaraat tamanut iluanaarutaaqqullugit, tunisisumut pisisumullu. Tassa niuverniarneq taamaattoq nappaateqanngitsumik taasarialik.
9. Kullorsuarmi pisiniarfinnguaqalernialermat Kraulshavn-imi Kommuneråd-it malittarisassaliorsimapput Qaarusulik avannamut qaangerlugu ukiivissamik piniariartortarfissamilluunniit illuliortoqassanngitsoq. Aammalu aatsaat taanna akuerineqarpat pisiniarfinnguaq napparumaneqartoq. – Aap tassa ajunngilaq – 1935-mi Kumuuni tamarmik atsiorput Qaarusulik avannamut qaangerlugu illuliortoqassanngitsoq, taavalu pisiniarfinnguartaarput. – Taavali aperisaqaqqaanngivillutik Qaarusuliup kangiani avannaani Kiataasap avannaa’tungaatigut piniariartarfissaminnik illuliortarsimapput, Qaarusuligooq ukiakkut maleqarpallaarmat. Piniartut ujarlersut ajunngeqaat illersornaqalutillu. Kisianni malittarisassaqarpat tamatta malittarisassap ataaniippugut malittussaallugulu. Allatulli iluarsineq ajornarmat malittarisassaq erseqqilluinnartumik suliarineqareersimammat aalajangerneqarpoq taavani piniariarfissaminnik illulioraluarsimasut peertariaqaraat. 1943-milu piiareersimaneqanngippata taava pisiniarfinnguat matuneqassaaq.
10. Isumaqatigiinneqarpoq paartut angallaviginerusaat nunakkut qimussertarfiit ilungersunarnerusut sivisunerusullu kilumiiterit saniatigut tapeqalissasut. Akuersineqarporlu uku taamaattunngoqqullugit qinnutigineqassasut: Upernivimmi Itillersuaq 3 Kruunit. Tasiusap Tuttoqqortuullu Itillersui tamarmik immikkut 2 Kruunit.
11. Eqalussuit tingui siatat Ameerikkami piumaneqarneroqimmata ilaasunit qinnuvigineqarluni niuvertoq akuersivoq Kuummi eqalussuit tingui tarajorterlugit ooqattaarneqassasut iluanaarutissaasinnaassanersullu takuneqassallutik tusaamaneqarmat Kuuk eeqalussuareqisoq. Ooqattaarineqassappat tunisisunut pisisumullu iluaqutissaasinnaalluni tarajorterivinnguaqalernissaa neriunassagaluarpoq. Inui allamik piniagassaqartinnatik assut inannarput eqalussuarniartarnissaat. Aammalumi amerlasuunik eqalussuarsimagunik amerlasuunik panertitsisinnaammata qimmit nerisassaannik, sinnissatimmi tuniffissaqartilluinnassavaat pisiumasut amerlassaqimmata.
12. Sdr. Upernivimmi ooqattaarniarneqarusuppoq aamaruutissat qanoq amerlatigisut inuisa tunisinnaagaat. Ajornanngippat palaseqarfik atortussaminnik pisiniarluni ooqattaarniarniarpai, maannami isumaqarnarsimmat Sdr. Upernivimmi pisariaqalersoq inuit aningaasarsiorfissat allattaaq iluaqutaasinnaasut pisariaqaleraat tunisatigut qaffasippallaarunnaaramik. Aamaruutissaq aallaanneqaraluaruni kingunissaa isumalluarnartoqassagaluarpoq.
Tassa ataatsimiinnermi inuit kikkulluunniit tusarsinnaasaat suliarineqartut. Kisianni uku allakkat isumaqarfigineqassanngillat peqqussutitut malittarisassatulluunniit, tusagassiaannaammatami aviisikkut. Piffissaanulli Sysselmandi nammineq nalunaartassaaq.
Tusarumaneqartartut nalunnginnakkit taama maalisaallunga tusagassiivunga. Amerlanngitsulli naqitermata neriuppunga Kommuneråd-it nivinngagaqassasut sumi inunnit tamanit tikinneqarsinnaasumi piumasunit atuarneqarniassammata.
Hendrik Olsen
Uperniviup pigisaani aviisinnguaq
Akia 15 Øre
Nr. 6
Juunimi
1942
Immiassaajaasarneq. Kiammitaava naluvaa immiassat tassaasut naasut karrinik taaneqartartut ilagisaat, naatinneqartartullu inuup inuussaguni pisariaqagaanut – tassa nerisassanut – ilaallutik. Nunap immini ineritikkamigit isumaqarsimanngeqqooqaaq inooqatigiinnerup ilarsuatigut innarluutissanngortikkumallugit, - immiassakassaat! – Ukiulli makkua anngummata ilaanni soorluuna inooqatigiinneq inuunerlu – nunap meqquisa ilagisaasa aqagulu kissarsuummut qisussaannanngorsinnaasut – immiassat navianartorsiortittalillaraat. Tamannali aseroriartorneq ? pinianngilara.
Unaana piniariga: Peqqussuteqarpoq immiassat atornerlunneqassappata atornerluisut piijaaffigineqassasut pisiassaminnik. Taamaaliortarpullu. Apeqqutinngorporli, peqqussut taanna atuisitsisussanit naapertuilluarneq eqqorlugu atortinneqarpa? Makkuninnga allattup X-ip oqaaseq naapertuilluarneq taagamiuk apeqqutigisani 99 %-imik imaqartingaarpaa. Qinnutiginngilaalu taasani taanna 99 % immaqamik pissutaasoq: Maani kiffat kiffaanngitsullu naami atorfillit atorfeqanngitsullu naami inooqatigiinnermi nuimanerusut nikanarnerusullu, naami tukkornerit tukkuinnerusullu, tamatta assigiilluinnaratta peqqussutit ataanni.
X peqqussutinik paasisimasaqarpallaannginnami tusartarpaa immiassanik piijaasinnaassusermik Kommuneråd-it ataqqinartut piginnaassuseqartitaasut. Aammami naalakkkap kaajallaasitani pisiniarfinni nivingasumi Kommuneråd-it toqqarneqarsimapput inuit immiassanik atornerluinaveersaarnissaat nakkutigisassareqqullugu. Naammattoorsimagujaalu Kommuneråd-imut ilaasoq ataqqinartoq pisussaatitaanini naapertorlugu ”nuannaartunut” oqaaseqartoq, kingorna immiassanik pissaqannginneraalluni. Erseqqissumittaarlu ilisimagujaa inuit immiassanik atornerluisut allatulluunniit pissuteqartut immiassaajarneqassasut – immiassat pisartakkat amerlagaluanngitsut – naluvaali peqqussummi oqaaseq ”atornerluisoq” qanoq atsigisumik annertutigisumillu isumaqartinneqartoq. – Taava isornartorsiorniakkama oqaasimininnguanik oqaatiginiarpaa.
Immiassaajaasarnikkut naapertuilluarneq atorneqarpa? Immaqa 99 %-ummat akissutissaa nalunanngilluinnarpoq: Naamerluinnaq ! Suut pisimasut arajutsinartanngeqimmata ulloq manna tikillugu immiassaajartittut pissutaat isertugaanngeqaat. S.I. nuannaakutsoorlutik paasut, kamaassisut, illoqatiminnik eqqissiviilliortitsisut allanillu ajorsinnaasunik iliortut. Soorunami immiassaajartikkamik ugguarlutik qiasunik suli tusanngilagut. Eqqarsaatigaluguli qiasunngunarsinnaavorluunniit immiassaajaasarneq naapertuilluarnermik tunngaveqanngippallaarmat, uffa peqqussutit inunnik tamanik qulangiisut piumasaat tassaasoq tamatigut naapertuilluarneq. Sunali pillugu peqqussutinik atuisitsisuusut naapertuilluarneq tamatigut atunngikkaat ulloq manna tikillugu paasineq ajornartut ilagissavaat. Atuisitsisunut naapertuilluarneq atussappat namminertaaq peqqussutinut apukutsoorumaaneranik, inoqatitilluunniit immikkoortissimavallaarneramikkit pissutiginerpaat.
Misiartoqaraluarpalluunniit peqqutissarsiortoqaraluarpalluunniit naamerluinnaq immiassaajaasarnikkut naapertuilluarneq atorneqanngilaq. Taamaattumik inuit pinngikkaluarpataluunniit ullut makkua piumasaraat naapertuilluarnerup atugaalluarnissaa, tamatta inatsisit ataanni assigiikkatta.
Allattoq X
Ungasinngitsukkut (1941) Kalaallit Nunaanni palasiusimasup H. Ostermann-ip allagatoqqat ilaat issuarlugit Det grønlandske Selskab Aarskrift-ikkut ima imalimmik allagaqarsimavoq:
Niuvertoarfimmi Upernivimmi soraarneqarpoq Anders Pedersen Lyngbye-mik atilimmik. Ullut arlariit isummamigut erloqissuteqarluni artorsaateqartarsimalluni ullut ilaanni suli nunaqqamminik itertoqanngitsoq makeriarluni sikumut aqqarsimavoq Pamiuatalu tungaanut aallarsimalluni. Tassaniippullu palasip Dahl-ip qassutai. Tikeriaramigit allusseriarluni napasuanut allunaasamik pitoriarluni imminik qaattartaritissimavoq taamalu toqulluni. Kingornatigut ullup ilaa palasip igalaavata najukki qassusiaramiuk qaattarluarsimavoq Pensionist Lyngbye qaattartareqigamiuk. – Lyngbye toqusimavoq Februarip 24-ni 1786-mi.
Allaatigisaq taanna Upernivimmi niuvertuusup Lidemark-ip naalakkamut allaaserisimavaa, allagarlu taanna ullulerneqarsimavoq: Upernavick 15. Marts 1786.
Tapiliussat: Andreas Pedersen Lidemark Ilulissani sanasunngorsimavoq, ukiullu 10 qaangiummata Upernivimmi soraarnerussuteqarluni toquffini tikillugu. – Palasi Olafür Gundlaugsen Dahl Islandimiuuvoq, tassaavorlu Uperniviup palasia siulleq 1779-miit 1787-mut Upernivimmiissimasoq. Niuvertoq Casper Gottlieb Lidermark 1782-mi Kalaallit Nunaannut pisimavoq Ilimanamilu arfanniartitsisunngorsimalluni, kiisalu 1785-mi Upernivimmi niuvertunngorluni. Lidermark-ip paniata aappaa Sofie, Storch-it ilaannik uvinissimavoq maanna Viceprovstiusup Mathias Storch-ip aanaviagaa.
Allaatigisaq taanna atuarakku unalu pisarluni napakkarsimasoq eqqarsaatigilerakku Upernivimmiu kinaluunniit aperiumalerpara: Tassaanerpa Nappakarfiup ateqaataa? imaluunniit Napakarfik allamik Napakarfiussuteqarpa? Sumimi tamaani angalaarujoorluni nunat aqqisa ilaat eqqumiigiimmeriarlugit isumalioqqajaanartarpoq: Sunami taava pillugu siulitta taama atsersimanerujaat?
Saamuali
Maajip naalernerani Upernivimmi meeqqat soraarummeerput. Malunnartumillu oqaatigineqarsinnaavoq ukiumi kingullermi atuartut nakkutigilluarneqalersimaqisut. Nuannerpoq qujanarlunilu meeqqat taama suliffigineqarluartumik takusaqarluta tusagaqarlutalu – ikiuunniarniassasugut suli atuartortagut annerusumik angusaqaqqullugit. Soraarummeernermi uku pikkorinnersaallutik Nr. 1-usarput:
Annerni: Karl Jørgensen
Akullerni: Jens Kristiansen
Minnerni atuammersortuni: Rasmus Jørgensen
Minnerni atualeqqaani: Arnajaaq Olsen
H.O.
Direktør Oldendow Sverigemi aallartitaq aqqutigalugu nalunaarpoq Statsminister Stauning 3. Maj toqusimasoq. Finansministerilu Vilhelm Buhl Statsministerinngorluni. Stauning-igooq toqunnginnerani oqaloqatigisimavaa oqqersuisimavorlu Kalaallit Nunaanniittut qallunaat kalaallillu asannittumik inuulluaqquteqqullugit.
H.O.
atuagaarniarfiit ilaanni arnaq iserluni tussiutit pisiassat misissulerpai panissuani qeqarniarmat taakkuttaaq pigisariaqaramigit, atortussaminut allanut ilanngullugit. Tussiutit piumasani tigugamigit qimerluulerpai sumut tamaanga saatseqattaarlugit nangaannguatsiaqaluni. Kiisalu anersaamerloriarluni pisiniarfimmi nerriviusaata qaanut ileqqippai oqarlunilu : ”Ila, 12 Kruunit 50 Ørelu akeqaramik akisuallaatsiarput ataasiaannarluni atussallugit.”
Kalaaleq avilluni qallunaaq niuvertorusiusimasoq Anthon Frederik Møldrup (Niuvertup Rasmus Møldrup-ip ernera kalaallimit arnamit) Upernivimmi inuusoq 1844, avalassimanermi nalaatigut Danmark-imi Tyskinut sorsummata 1864-imi ilaasimavoq. Immaqa tassa kalaaleq sorsuttunut ilaasimasutuaq? Tassaanerpoq Uperniviup eqqaani Møldrup-it nagguviat? Aappilattumissaaq niuvertorusiusimavoq ukioq 1868-mit 1870-mut.
Uperniviup pigisaani aviisinnguaq
Akia 15 Øre
Nr. 7
Juulimi
1942
Kommuneråd-issarsiorneq pillugu isummanik sussa immaqa assigiinngikkaluaqisunik saqqummersitsisarnissaq soorlu pisariaqalissagaluartoq qinersivissaq qanilliartortillugu. Sinerissamimi tamarmi taamaaliornissaq kissaatiginarnerpaajuleraluarpoq pisartut pissutigalugit.
Nunatsinni naalakkersuisutta tungaannut isummagut assigiinngittaqaat. Miserratissaanngitsumillu ilaat iluaralugit ilaat iluaagisaqarfigisarpavut peqqussutit tunngavigalugit. Silarsuarmi tamarmi taamaattoqartarpoq. Pingaartumik neriulluarfigisat nunaqarfitsinni naalakkersuisunut ilaasortavut suliamikkut qanoq kinguneqartitsinerat, sukkut iluaqusiinerat nunaqarfitsinnut inuinullu arajutsiumasanngilavut. Aap, pingaartumik nammineq qinersimasat isumalluarfiginngitsuugassaanngillat, piukkutaq qinersisussap nammineq qinigassarimmagu ! Kommuneråd-issarsiornermi aamma taamaappoq. Taakkualu maanna piniarpavut. Kommunerådinulli ilaasut saassunneqarnianngillat malugereersimagatsigu råd-imut tassunga ilaasuulluni aamma tamarmik iluarisassaannik iliorneq ajornaqisoq. Kisianniliuna qinersisarneq pineqarniartoq, tassanimi qinersisut ilaat pisuummata uku nunaqarfimmut inuinullu sulisussanngortitaasut saassunneqarnerannut naak imminnut (Sarriatut) qinersimanngikkaluartunut. Tamanna pillugu qinersisarneq saassunneqartariaqalerpoq.
Qaa! siullermik oqarlanga (tamatta immaqa) ”inersimalersut ingerlanerat tungaalitsiterusuleqaarput” nunaqarfiup inuisigut nunaqarfitsigullu. Tamanna nunaqarfiup siulersuisui aqqutigalugit anguneqarajunnerusarpoq, imaakkaluarpormi isumalluarfigiinnagassaangitsut. Kommuneråd-illi piginnaassuseqartitaanera nammineerluni angilaartumik suliaqartitsissalluni suli mikigaluaqisoq niuvertoqarfimmi asimioqarfinnilu kommuneråd-it qivianngitsoorneq ajornarsipput isumalluarfigisatut isigineqalereermata. Taamaattumik kommuneråd-issanik qinersineq pinnuassaanngeqaaq – pingaaqaarlu. Angutit 22-nik ukiulinniit qinerisisussat qinersivissaq nallertinnagu piareersimasariaqarput imminnut suliassanngorlugu tunniussaasoq annertuutut isigisariaqarlugu. Qinersinissartimmi perroorutigiinnarlugu quiagiinnarluguluunniit (inuusukaat ilaat) nalinginnapajuk eqqarsaqqaarnatik qinaasissanngillat; eqqaamasariaqarpaallu nunaqarfik inuilu tamaasa sinnerlugit sulissagamik taaguinermikkut. Ilumoortumik miserratissaanngitsumillu piukkunnartuugaluit qassiit saqqumminngitsoortarput qinersineq pisuulluni. Siumukartitsisinnaasunik inatsisillu najoqqutaralugit ingerlatsisinnaasunik kommuunertaarumagaanni oqalukulukkumanngikkaannilu qinersineq pingaartuutillugu qinigassallu piukkunnaataa paasereersimallugu taasisariaqarpoq. Kukkujuitsoqanngikkaluaqaarlu silarsuarmi sumiluunniit, kisianni taamaakkaluartoq taama ilioraanni naapertuilluarnerussaaq.
Allaaserisannut tunngassagaluaq una immikkut uparualaarlara: Ila soormi-taavaana aamma qinersinermi tamatigorluinnagajak utoqqaannaat qinigaasartut naak ilaanni inuusuttut arlaannik (25-nik qaqisimasut) piukkunnartoqarnerusaraluartoq? –eqqarsaatissartalissuuvoq- uanga (sussa kisimiikkaluallaruma) isumaliutigisarpara inuusuttut piukkunnartoqartillugit qinikkat inuusuttunik ilaqartinniarsarisariaqartut. Kisiannimi uumannga utoqqarmit piukkunnarnerusorinarpat! Inuusuttut siumukarusuttut atorfimmut tamatumunnga ikkutissallugit nikagiffissaqartinngilakka. Qularnanngilaq tamanna angujaarneqarsimagaluarpat allaat nunaqarfippassuarni annerusumik siuariarneqareersimassagaluartoq. Eqqarsartoqaraluarunilu (kisianni qularnarpoq) nukarlermit naalakkersorneqarumaarnissani mamiagalugu –eqqaaginnartigu inatsisit tamatta nukaraatigut-. -- Suli oqaasissaqarnaraluartoq torinngitsuliuleqinagama naggataatigut piukkunnartutut qinerniarsinnaasavut kisitsisilersulaarlakka: 1. Piniartunik paasinnissimasut – noqqaattullu 2. Nunaqarfiup iluani pitsanngorsaanissamut inuisalu iluaqutigiunnagaannik allanik soqutigisaqarsorisat. 3. Peqqinnissamik – peqqissaarnermik – paasinnilluarsimasut – ilaqarsinnaagaluarput. – Tamakku tamarmik tunngaveqarlutik allagaasut kommuneråd-inut ilaasunngortussat nassuiassavaat sulinermikkut malartaatsukkut!
Mathæus Tobiassen
Sysselråd-it ataatsimiissutigisaat amerlavallaarsimammata ullunut naammatsitanut sinneqangajallutik, aammalu manna suliarisassaq saqqummiukkumasara amerlasuunit soqutiginartuummat ataatigut nalunaarsukkakka ”QAAMALIAQ”-mik atuartartunut tusarliunniarpakka.
Europa-mi pillaatissarsiffiusarpoq inuk imminut ipitinnartoq – ipitittorluunniit isiginnaarneqarpat ikiorniarsimanagulu. Taamaangajattorlu uagut qallunaat, - Kalaallit Nunaanni maanna pilersoq, - takulersimavarput: Tassa inuiaat kalaallit imminnut aserorniarlutik inuulersut nukittuumik silaarunnartumik imernikkut – ooqattaarnagillu ikiorniarlugit. – Uagutsinnulli isumaqarfigaagut suliaq Danmarkip ukiuni 200-ni suliarisimasaa nanginnerlussimallugu, nunasiaqarnermini pinngitsoortinniagaa Kalaallit Nunaata imigassamik sunniiffigineqannginnissaa. – Uagutsinnullu nikanarsartutut ilerpugut naalakkersuilluarneq pissutigalugu nersorneqarneq inuiannit allanit isigineqartartoq qallunaat naalakkersuineratigut pisartoq aserorternialeratsigu. ----- Inuiaat allat nunasiaqarnerminni ikiortigilluartagaraat silaarunnartumik imertitsineq, paassanit aqerlornillu pitsaanerusumik sunniuteqartittarlugu, nunasiffimminni inuit siumukartinniarsimasarinngikkaagamikkit imaluunniit sumut akueriinnartinniarsarisaraangamikkit. Sebeeriami russit niuvertui mammut-it tuugaarsiniarlutik meqqulinnilluunniit amersiniarlutik aallartinnavianngillat inuit imertikutsooqqaarsimasarinngikkunikkit. Manerassuarmi nunani angakkortat Afrikkamiluunniit niigerit kunngii ilaanni sakkulersorlutik akiuunniaannaleraangata, taava imermik kissartumik ooqattaarsitiinnarneqartarput imaluunniit taakkununnga piniarnissaa ajornarunnaallisiinnarneqartarpoq. New York-imi Manhattan-ip ineqarfissaa nuna qanorluunniit miitereqartoq oqaimaassutsimi naliganilluunniit aningaasanik akilerneqarsinnaanngitsoq Hollandimiut nunaseqqaat 1626-mi Indiaanernit pisiarisimavaat aankanik qassinnguanik silaqanngitsunik imalinnik akilerlugu nioqqutissaminernillumi tapersimagaluarlutik 24 Dollars nalinginik. Ajorneruvorli tamannaannaq pisimannginnamikku, pisiarisimallugulu ameerikkap inuvigisimasaraluisa miliuunikkuutaartut akiuussinnaassuserisaraluat. Maanna taakku amerlassuseqaannalersimapput miliuunit qeqqinik. Ajunngitsuliorfigerisulerlugillu nunassissimallugit pineqarnaveerlugit, massa inuuffiginiassalluguluunniit ajornaasartumik. Maanna tassani inuupput – ikiorneqaannangajallutik – uumasutut takutittakkatut pissuseqarlutik, inutoqarsuit nunngutaat qanoq ilioriarsinnaassuseeruttut massa siornatigut kiffaanngitsutut nunavimminni inuusimagaluartut. Maanna nunap inuttaviisa kiffaanngitsutut guutigisaata arnap qaammaqqutaata immannguaannaq nuiffigisimasai. ----- Tamanna pissuseq Europa-missaaq atorneqarsimavoq inuinnaat piitsunut sulisartuusut tuppallersaaserneqartarmata silaqanngitsumik akikitsumik. Silaqanngitsup akikitsup inuit ilisimasaatsuussusiat paarilluartarpaa, soqutigisaatsunngortittarlugit sulilu piitsunngorteqqissaartarlugit. Angullu piitsoq suli akikinnerulersarpoq piitsunngoqqissaarsimasaraangami. Taamanilu silaqanngitsoq inatsisiliorneqarmat inuk piitsoq annerusumik qianngilaq, kuukooriarsuilli qulliinik qullilerlutik qiasimapput piitsunik sulisitsisartut, tamatuma allaat kingunersuanut.
Qallunaat nunaanni isumaqarput kalaallit silaarunnersuup ajoqutaasimaneranit tikinneqanngitsut, tamannalu pillugu isumaqarfigineqarpoq nunap matusimasup naalakkersorneqarnera iluarneroqisoq. Aviisimilli uannga atuartut oqaluttuutissanngilakka tamatuma allaassuserisaanik, silaaruttarnerullu qanoq siaruariartussusianik, taassanngilakkaluunniit qanoq iliortarnerit, nunaqqatinullu eqqissiviilliortitsisarnerit, illoqatinulluunniit qanoq iliornerit, piniarnermulluunniit nakkutigisaarunnerit, suliassanullu suliarisanut isumakkiisarnerit. Tassaniipporlu kalaallit ileqqutoqaannut akerliusoq tassa illaatigisassanngortittarneq. Uattut atuartussat nalunngitsigaat immaqalu nalunnginnerullugu. ----- Tamannalu sianiginnissutissatut taaneqaannarpoq piffissaatillugu. Isumaqassanngilatit silaarunneq angisoorsuanngorfissaasoq. Kunngimilli inuinnannguanut kimut nikanarsaataavoq, guutillu tunissutaanut mittatilliinerulluni silamik allanngortitsinikkut, inuimmi pinngortissimavai tamanut naalagassanngorlugit.
Silarsuarmi tamarmi naalliuttoqarpoq, perlilertoqarpoq, maqaasiosoqarlunilu manna tikillugu pinngitsoorsimasatsinnik. Umiartortut pajuttartugut siullermeerlutik ajunaareerput. Pajugutaasut silarsuarmiunit allanit isumaqarfigineqarput uagut inuussagutta pinngitsuugassarinngilluinnagarigigut. Tamannalu isuma atorluariassagipput pisinnaassuserpullu takutillugu. Aammalu Simmiuup toqunera Nuummit nalunaarutigineqarami oqaaseqarpoq: ”Taamaattut tusassallugit aliasunnarluinnarpoq, isumaqarnarmat maannakkut qaammarsaanikkut suliat tamanut siammariartorluartut.”
Ussatitoqqat ilaat imaattumik oqaasertaqarpoq: ”Toornaarsuk eqeqqumik isaassivigigaanni assak tamaat tigussavaa.” Aammalu imaattumik oqaaseqarpoq: ”Ilinnut ikiorit, taava Guutip ikiussvaatit.” Taava illit atuartutit eqqarsaatigeriassagit, taakku arlaat iluaqutiginerusimassagit nunaqqativit tungaanut, nunatsinnut inoqatitsinnullu suna pitsaanerussasoq maligassaatissallugu.
Kangersuatsaami 18. Juni 1942. Drosvad. (nuts. H.O)
Uperniviup pigisaani aviisinnguaq
Akia 15 Øre
Nr. 8
Augustimi
1942
1940 kingornatigut manna tikillugu malugiartulerpavut silarsuarmi sorsunnersuup nassatarisaasa ilaat. Sulili oqarsinnaanata pisariaqavissorsuarnik amigaateqarluta. Naalakkersuisummi sulissutiginiagaasa siullersarisimavaat Kalaallit Nunaata pissaqartuaannarnissaa pisariaqakkaminik. Kisiannili malugiartornerulerparput nioqqutissat arlariit nungorarnerisigut avatitsinni pissusiusoq taamaagunnaartoq. Pissutaasumi ilagisimavaat Ameerikamit nioqqutissat atorluakkatta pineq ajornarsiartorneri, aammalu umiarsuit assartuutaasut ikiliartuinnarneri. malugissaqaarput maanna Hans Egede Gertrud Rask-ilu umiiarsimammata sulilu tassuuna siunissatta nalorninartua angininngortillugu.
Naalakkersuisut pissaqartittuarniarluta suliarisaat uaguttaaq ikiuuffiginiarniartariaqarparput. Sukkulli tamanna suliarisinnaavarput nioqqutissassanik nammineq nunanit allanit pisinnaannginnatta? Ikiuuffigisariaqarpugut nioqqutissat nammineq nunanit allanit nioqqutissat sapinngisatsinnik ileqqaarlugit atussagutsigit, aammalu nunatta tunniussinnaasaanik atugaqarniarnitsigut. Nalunngilarpummi kalaaliminernik pissaqartilluta qallunaamernit atunnginnerusaqigatsigit. Sinnerutitaqaruttami toqqorsisinnaavugut panersiisinnaallutaluunniit, tamannali kialluunniit nalunngilaa.
Ukiuni kingulliunerusuni atorfininniarneq aningaasarsiornerlu pingaartinneqariartortorujussuupput siumukarneq tassuuna angusinnaasorineqarmat. Aningaasaqaraanni ajunngeqaaq pisiniarfik imaqartillugu pisiniutaasinnaasunik. Kisianni pingaartumik niuvertoqarfimmiuusutsinni puigorneqartarpoq piniarnerup, tassa saniatigut pissarsiorsinnaanerup sungiusarluarneqarnissaa. Ilaannilu allaat sulisartut piniartullu nikagisutut ilisinnaallugit aningaasannguamik kaasarfimmioqarsimagutta. Tamannali kukkusorsuuvoq. Maanna malunnarsiartuinnassooq – pingaartumik nioqqutissat amigariartortillugit – piniarsinnaasut kalaallit piinik katersisinnaasut pigissaarnerusunngussammata. Pisiniarfik attavigilersimavallaaqaarput aningaasarsiorneq ajornanngisillugu.
Maanna niuvertoqarfinni qassiini pinngulersoqartarpoq angutinik piniarsinnaanermut sungiusarsimanngilluinnartunik. Aasaanerani aningaasarsiorneq annerutittarpaat sulliveeruppallu mannaannaq utaqqilissallugu. Tassa pinngoqqaalernerminni piniarnerup tungaanut kajumissaarneqarsimannginnamik pingaartumik ataataminnit sungiusarnissaqarsimanngitsut. Inuusunnermilu sungiusarsimanngisat nalunngilagut utoqqaliarsaalerluta suli ajornartinnerusarlugit sungiunnissaat.
Nunaqarfinni tamani Kommuneråd-eqarpugut qinikkatsinnik tatigisassatsinnik. Kisianni Kommuneråd-erparujussuit una peqqussutiminniittoq annertuunngorlugu isumaliutigisarsimanngeqqoorpaat: ”Pingaartumik nakkutigissavaat isigisuuffimminni nukappissat sungiusarnermut pisinnaaleraangata qajartaartinniassallugit piniutitaartinniassallugillu.” Taannami malinneqarsimappat oqaaserpassuit pinngussanngikkaluarput. Nalunngilara ajornaatsuunngitsoq suliassaq taamaattoq, nalunngilarattaaq suliumasumut ajornartoqarajunngitsoq. Kommuneråd-it pisinnaapput inuit katersortissallugit pisariaqartunillu ajunngitsunik unnersuunniartassallugit, pinerluttuliat kisiisa suliassarinnginnamikkit. Inuusuttut oqaloqatigisinnaavaat piniarnermut kajumissaarlugit, akissaqanngitsullu piniusersorlugit. Pisariaqarpat qaannamik ilinniartitsisinnaasumik tigusisinnaapput pisariaqartikkunikkulu akiata affaa Landsråd-itigut ukiut tamaasa taarsertartunngortissinnaallugu. Tamakku peqqussutaareersut malinniarsimagaanni soorlu maannakkornit piniarneq nakkutigineqarnerusimassagaluartoq niuvertoqarfinni aammalu niuvertoruseqarfiit ilaanni. Ajoqutillit piniarnissamut sapersarput, kisianni ajoquteqanngitsut piniarnissap tungaanut kaammattortariaqarput sussa kaniorniarnerluunniit aallaqqaatigissagaluarpassuk.
Allagaq tungusunnitsumik kueraanngilaq inuillu ilaannit assuarineqakutsoorsinnaalluni. Assuarsersulli allallit apeqqut taanna tunngavigalugu, atagu sukkut ajunnginnerusunngortinneqarnissaa taassumannga tusarsinnaassavarput.
Sorsunnersuaqanngikkallarmat naalagaaffissuit sulissutiginialersimavaat naalakkersuineq nammineq nunap pigisaanik tunngasunik atuititsiniarnermik tunngavilik (Selvforsyningspolitik). Tassa nunamik nammineq tunniusinnaasai siulliullugit atorniarlugit, aatsaalli ajornartoorluinnarneqartillugu naalagaaffinnit allanit piniartarlutik, pingaartumik sullivissuarni atugassanik. Sungiusimasaraluamillu ilaat pinaveertarpaat ilaannilu aatsaat akilerujussuarlugit pisinnaasarlugit.
Uagut nunarput piitsuunerarneqartarmat sullivissuaqaranilu taamaattumik avatitsinnit pisariaqakkavut amerlasoorujussuupput. Atortakkattali ilaat sungiunnerinnarmik pinngitsuugassarinngisavitsitut isigisariaqarpavut peerukkaluarpata inuuniarnitsinnut akornutissarinagit.
Ukioq manna nioqqutissanik qaqugu piumaarnerput ilisimaneqanngilaq. Taamaattumik ileqqaarniarneq isumaliutigisariaqarluinnarparput. Timiusiassaqarpat suaasaqarlunilu pisiniarfiup tungaanut nerisassaqarsinnaavugut. Taamatuttaaq pingaartinneqarsimaqaaq nunatsinni allunaasat pequtissallu nungunnaveersaartinneqearnissaat. Taakkumi pigineqarpata allanik isugineqanngikkaluarutta uumammersorsinnaasimavugut. – Takuvarput isumaliutit qanoq ittut saqqummertalersut sorsunnersuup nassatai. Ajornaqaaq qangatut tikkuakkagut tamaasa pisinnaanngilluinnalerpagut. Illuliorniartullu malugisalereerpaat uffa suli pajunneqartarluta akunnattoorutit qanoq amerlilertortigisut.
Taamaattumimmi ilungersortariaqarpugut pisussaatitaagutta pingaartumik pinngoriartortut piniartuunissamik imaluunniit pinialunniarnermik kajumissaarniassallugit, ajornanngippallu ikiorniassallugit.
H.O.
aningaasanik kateruinermi katersorneqarsimapput 40.238 Kr. 83 Øre.
Nunaqarfiillu ima tunisaqarsimapput niuvertoqarfikkuutaarlugit: Qaqortoq 773,17 Kr. Ivittuut: 2.790,00 Kr. Paamiut: 472,47 Kr. Nuuk: 2.468,40 Kr. Maniitsoq: 2.215,00 Kr. Sisimiut 456,76 Kr. Aasisaat 7.410,24 Kr. Qasigiannguit: 2.402,76 Kr. Ilulissat: 1.150,00 Kr. Appat: 437,00 Kr. Qullissat: 2.320,50 Kr. Qeqertarsuaq: 2.635,16 Kr. Uummannaq: 6.000,00 Kr. Upernivik: 1.370,87 Kr. Thule: 280,00 Kr. Ellaø: 1.100,00 Kr. Eskimonæs: 2.400 Kr. Scoresbysund: 1.271,00 Kr. Ammassalik: 1.285,50 Kr.
Kalaallit Nunaanni ”atorfillit minnerit” peqatigiinngussallutik ilaasussarsiorput. Tassani ilaasunngorsinnaapput aalajangersimasumik akissaatillit naalagarsuarni palaseqarfimmi nakorsaqarfimmi allaniluunniit. Siunertaasa ilagaat: Akissaatit sulissutiginiarneqarnissaat naalakkersuisut utaqqiinnarnagit. Illersoqatigiinnissaq, tassa eqqunngitsumik soraarsitsisarnerit paasiniartassallugit. Atorfeqarfiit kalaallinit tigummineqartut kalaaliunngitsunik tiguneqassanngitsut. Il.Il. Siulersuisut tallimaasut Nuummi najugaqarput. Niuvertoqarfiilli tamarmik immikkut qinikkaminnik pingasunik pisortaqassallutik. Peqatigiit aningaasatik naammalerpata aviisinnguartaassapput ilaasut pisartagassaannik. Uperniviup pigisaani 37-nik ilaasortaqalereerpoq.
Sulisussatit ajunngisaarfigisakkit, ilinnulli mikisuutippallaarnak. – Neriorsuiniaqinak naammassisinnaanngisannik, taamaalioruit ilinnut nikanartissaatit. – Suliatit akilersilluartassavatit pisariaqanngitsumilli akitsorterpallaaruit sulisorineqarumajunnaassaatit. – Suliat inerniariarukku imittut tiguppagu akissaa oqaatigeriissavvat. – Suliassat uninngatippallaarniaqinagu. Suliaq kusanarnerusarpoq erniinnaq suliarisimasaq, eqqaamanninniarnerlu ajornannginnerusarpoq kusanartuliornarnerusarlunilu uninngatitsikutsoornermit. –
Qaamaliap akissaanik amigartuulaaratta tamaasa qinnuvigissavagut sapinngitsut sinnerutitaminnik tunisitsiartaqqullugit naammaqutissanik. Tunisisimasullu tamaasa qutsavigisaqaagut. Kiisami immaqa tikingajalerput Ilulissani ukiisimagamik aqqutissaarussimallutillu.
Uperniviup pigisaani aviisinnguaq
Akia 15 Øre
Nr. Immikkut naqitaq
Septemberimi
1942
Siullermik qutsavigiumavakka aviisinnguatta immineertunngornissaanut ikiuussimasut, tassa aningaasanik katersuineqarmat naqiterivinnguarsiutissanik katersueqataasimasut. Ilumulli peqatigiilluta suleqatigiissimanngikkaluarutta maanna suliaq tamanna naammassisimanngeqqajaqaarput. Maannami naqiterivissannguaq tikippoq atortussaqarluni ukiumut naammassasunik.
Aappassaanik qutsavigisariaqarpoq palaseqarfik. Taassuma atortussaatai pappiarat allallu atorlugit ”Qaamaliaq” ingerlanneqarsimammat, qujasariaqarpugummi palasit ingerlatitsinermut kaammattuisuulluarsimammata, atortussallu erliginagit atugassavut tunniuttarsimallugit. Maannalu Dublikator-inngua aserorluinnalersoq kingumut utertinneqassaaq, sulisimavorli qaammarsaatissanik atuagassanillu sulinermut, mikinngeqisumik. Neriorsuivugullu palaseqarfik pisariaqartunik naqitertitassaqarpat eqiaginngeqalugit suliarumaarlugit qujassutitut.
Pingajussaanillu qutsavigisariaqarpoq nakorsaqarfik. Taassuma allaffia (Skrivemaskine) ”Qaamaliaq” aallartimmalli atugarisimagakku kalaallisut naqinneqarmat. Nakorsallu paasinnillutik ingerlanniagaq kaammattorsimavaat taannalu atortissimallugu iasilaaratik. Taamaattumik nakorsaqarfik qutsavigaarattaaq qujajumasut tamaasa sinnerlugit.
Taamatuttaaq qutsavigisariaqarput kikkut tamarmik ”Qaamaliaq”-mut allattarsimasut. Inanneqarpullu aallartittussartaaq allakkaminnik immertarniarumaaraat.
Maanna tusarliussatut una allagariniarpara Upernivimmi pigisaaniittunullu tamanut tusagassiaralugu.
Maanna tassa ”Qaamaliaq” namminivik imminut ingerlanniartussanngorpoq, atorfeqarfinnit allanit atortussamigut ikiorneqarani. Sunaluunniit nammineq pigileraagatsigu aserutsaalisarparput atortullu kingoraarserniartarlugit. Naqiteriveqaleratta taava ukiut tamaasa atortussatsinnik pappiaranik allanillu pisariaqartassuugut. Tamarmilli akeqarmata akissaqartuinnartariaqarpugut. Tamakkuli sumit pissavavut? Taakku pisariaqarpavut Qaamaliap pisiarineqartarneratigut. Taamaattumillu Oktober-ip aallartinneranit akeqalertariaqarpoq atortussarsiuteqartuinnaqqulluta. Amerlasuut nalunngilaat isumaqataalluinnarlutillu akeqartariaqarneranut. Akeqalerpat akiliisarnerput pillugu piumasarput anigninngoriartussaaq, taamalu suli ”Qaamliaq” pitsaanerullunilu angininngoriartorsinnaavoq, Oktober-imiit 6-nik qupperneqarnialissaaq (6 Sider), taamalu atortussat atorneri misiliuutigalugit normu ataaseq 15 Øreqarallassalluni.
Ilisimaniassagakku qaammammut qassit naqitertassallugit pisartagaqarumasut inunnut ukununnga nalunaassapput: Sdr. Upernivimmi, Peter Lundblad, Kangersuatsaami samuel Mathæussen-imut, Upernivimmi uannut, Aappilattumi Peter Svendsen-imut, Tussaami Tønnes Olsen-imut, Tasiusami Hans Nielsen-imut, Kraulshavn-imi Ole Nielsen-imut, soorunami eqqaamiutik taputissavaat. Taakku ajunngisaarlutik ikiutsiassavaannga pisarumasut atii allattorlugit uannut nassiutissallugit, sapinngisamik piaartumik. Taakkuttaaq qinnuvigineqarput akissanik kateruitsiartassasut akiliutillu uannut nassiuttarlugit.
Ukiut tamaasa ”Qaamaliap” naatsorsuutai saqqummiunneqartassapput uannit suliarineqarsimallutik, naatsorsuuserillaqqissumillu allamit kukkunersiorneqartassallutik, iluaaginnittullu saqqummereernerisigut allallutik oqaasissaqartarumaarput.
Taavalu suliassaq kisimiilluni ingerlatissallugu angisuatsianngussammat angutinik marlunnik ilaqartariaqalissaanga pingaartumik naqitigassannik nalorninartunik aalajangeeqatissannik. Upernivimmi niuvertoq Vinterberg, palasilu Jens Olsen kajumipput suleqataassallutik. Taakkuli qeerlimisuffigisariaqanngillat niuvertoqarfik palaseqarfilluunniit saassutilaassagaluaraanni. Naqitertarneranullu ikiorteqartarunalissaanga, akiliutit ilaannik akilitsiartakkamik. Sapinngitsut amerlaqaat.
Ingerlanneqarnissaa taama isumagaara, piaaralunga oqartussaasut amerlavallaartinnaveersaarlugit, amerlavallaaleriartut siulersuiniartut suliaq angisoorujussuutinnagu ilaanni ajuinnartarpoq. Qaammatit tamaasa 15-iata saniani saqqummertassaaq inerniariartorlu aqqutissakkut siullikkut niuvertoruseqarfinnut tuniniaatitanut aallartinneqartassalluni.
Taava imassai kissaatiginartut imaanniaraluassapput:
1. Siumukariartornissatsinnut tunngasut tamaasa.
2. Kalaallit piniartaasiannik oqaluppalaat ajoqersuussutillu (qaa assut).
3. Kalaallit oqaluasaavi suugaluartulluunniit.
4. Silarsuarmi pisartut.
5. Inatsisit malittarisassallu tamanit arajutsisariaqanngitsut.
6. Nutsikkat.
7. Kiisalu kialuunniit suna tunngavigalugu allagaa qujarunneqarujussuassaqaaq.
Taamaattumik kikkut tamarmik kajumissaarneqarput allattarniaqqullugit. Manna sianigiinnartariaqarpoq: Silarsuarmi sumiluunniit aviisini inertequtigineqartarmat allakkatigut inoqatip inuusiata isornartorsiorneqarnissaa. Taamalu akerartuutit ilanngunneqarsinnaasaratik. Kukkusorisalliisumaa iluarsiniarlugu allattut akornutissaqanngillat inuttaa saassunneqanngippat. Tassalu taamaattut assortuunnerit eqeersimaarnartunik ilaanni kinguneqartartut.
Neriuppunga “Qaamaliaq” tamanut nuannaarutissaajumaartoq, atuagassaaleqisunullu atuarneqartassalluni. Qaa amerlanaarlusi pisartunngorniaritsi, uagummi Upernivimmi eqqaanilu inersimalersut ingerlanerat tungaalititerusuleqaarput; oqaatsit aviisit qanoq kingunerat atussasoq erinigileqaarput.
Hendrik Olsen, Aaqqissuisoq.-
Uperniviup pigisaani aviisinnguaq
Akia 15 Øre
Nr. Immikkut naqitaq
Septemberimi
1942
Ullutta apeqqutigaa: Kina iluanaarusuppa, kinaluunniit qaqiartorusuppa? Uagulli akisussaavugut nipimik, sulinermillu. Taakkuli apeqqutit marluk katinneqartarput oqaatsimut: ”angusaqariartorner”-mut. –Tamatuma anguneqarnera aqquteqarpoq qaammarsagaanikkut, inuup piumassusiagut naalakkersugaalluarnikkullu. Taanna kingulleq takuneqarpoq ilungersornartoqaqisoq. Kia arajutsivaa ukiuni makkunani silarsuaq tamakkerlugu sorsunnersuaq atuuttoq, takutitsimmat nunarsuarmi inuunerup ilungersornarnerpaartaanik ernumanarnerpaartaanillu. Tassagooq-una: ”Naalakkersuineq pillugu sorsunneq”. Inuup inuunera suutinneqanngilaq naalakkersugaalluarnerup pingaartinneqarnerani.... Uagummi tamanna sianigaarput? Uaguttaaq naalakkersugaalluarneq uvitsatigisassaraarput, namminerlu piareersassagut naalakkersuisunik qinersisarneq uatsinnut pigitinneqarmat suliareqquneqarlunilu. Takuuk! Qanittukkut Ameerikkami naalakkersuisunik qinersineqarmat Niigerit ilaat qinerseqataaniarsimavoq. Taamaalioramili aqaguani iliveqarfimmut ilisaavoq. Sooq? inuiaqatigiissuseq erligineqarpoq, akooqquneqanngilaq.
Uaguttaaq nunaqarfikkuutaarluta Kommuneråd-issanik qinersisarpugut. Angusaqariartornerup annerusumik ingerlanneqarnera pisariaqarparput. Manna tikillugu Kommuneråd-itta iluaqusersorlutalu ingerlanniagaraatigut. Tamannaana suliaq aqaguinnaq kingunissiorneq ajornartoq. Kisianni suli noqqaannerput ilungersornerusariaqarpoq. Isigaarput pereersoq maana: Ataatsimiiffimmi suliaq inatsisillu naalagaasarput. Tassani timiusiortoq, sanasoq ajoqiluunniit taaguutersunngillat. Piniartoq angunianngilaq timmiarnianngilarluunniit, aalisartoq uugarnianngilaq, kisianni tamarmik maannamiit siumut pisussanik isumalioqqissaarniarput.
Qaquguuna qinersisussaatitaasartut oqallittorsuullutik assortuullutillu Kommunerådissarsiortarnialissasut? Qaquguuna paasineqassasoq siunertarisamik angusaqartitsiniartarnerup inuit qanoq ittut, kikkullu aqqutigisassagai? Qinersisussaatitaassasusi assororniaritsi, paasillugu tassani suliassarsi ima pingaartigisoq, assigissallugit sakkutuut assiliani sakkulersorsimallutik katinngarmik iligiillutik aallaasisartut naalakkersorneqarnermik peqqussutissaa utaqqissallugu suliarissallugu naammatsissallugu.
Naalakkersuisorissaarneq iluaqutaasaqaaq inuit nuannaarnikkut qiimmassagaasinnaasarput. Nunaqarfimmi suliassat amerlisinnaapput. Piniarfissat assigiinngitsut amerlanerulersinnaapput. Sinittut itersinnaapput. Pissaqarnerulerneq pinngorsinnaavoq. Inuit piumassusiat eqeersarneqarsinnaavoq, tamarmilli tunngavigaat: Sulineq, sulineq, eqiasuinneq, eqqumaneq, paarsilluarnerlu.
Asimioqarfinnguamiittuususi ila isumaqataasinnaasunik pissaaleqinaqaaq. Ilissilu niuvertoqarfimmiususi ilinniartitsisuuniaritsi noqqaanissigut. Simerumaarpugut qanoq iliornissi kingunerisigut.
inuulluaritsi a-b
Qanganngulerpoq 1908-mi inatsisitaat tikillugit paarsisut nunaqarfinnguani tamani qinigaasarsimapput. Taamanilu qinigaasarsimasut tusaajuaneqartuupput tassaasarput nunaqarfimminni piniartorsuit, ilaminnik nunaqqatiminnillu ikiuigajuttut nammineq pisamikkut. Taamanikkut suliarisassat annerit tassaasimapput iliarsuit ikiussallugit, piniarneq qaffarsarniassallugu pinerluttullu eqqartuutissallugit. Taakkulu angussuit qinigaasartut qinigaanerata tunngavigigajunnerusimavaa piniarluartuunerat namminerlu pisamikkut ikiuisinnaanerat, naalakkersuinerup tungaanut isumaat pineqangaarsimasarani.
Ukiut maanna 35-ngulerput paarsisutoqqat atorunnaarsitaanerannit. Sulili Kommuneråd-issanik qinersisarnermi tamanna isuma ersersertartorujussuuvoq. Qinikkallu ilaat isumaqartarput inuillumi qinersisut ilaat, tassa Kommuuninngortut namminneq pissaminnik nunaqqatitik ikiornialissagaat. Nunaqarfiimmi ilaanni Kommuuninngortut ilaat oqartoq tusarsimavara: ”Nunaqqatikka pissannguannik ikiornialissagakkit...” Isuma tamanna qimattariaqalerpoq! Naalakkersuinerup isumaginngilaa inuk qinigaq imminut atugarliortilissasoq paarsisutoqaasarnermut. – Naagga, naalakkersuineq allamik siunertaqarpoq.
Maanna Kommuneråd-it suliassaqarput suliumagunik ikittuunngitsorsuarnik. Sulinissarli eqqorlugu suliniartunut nunaqarfigisamik inuinillu uninngaannartitsiviunngilaq, suliaq kinguneqartarmat. Malittarisassarpassuaqalerpoq ilisimasariaqartunik, suliumasunulli atorniaraanni akunnattoorfeqanngilluinnarnarput. Taamaattumik Kommuneråd-issamik qinersisarnermi isuma uagutsinnut isertittariaqarpoq imaattoq: Qinigassagut tassaasut naalakkersuinermik soqutigisallit. Eqqaasariaqaratsigu qinersinitsigut uagut nunaqarfittalu siumukarnissaat isumaginiassallugu.
Tassa Kommuneråd-inik qinersineq imaappoq: Sinnerisissanik, nunaqarfimmi sulisussanik qinersineq. Taakkualu iluarsagassat pisussallu suliarissavaat inuit sinnerlugit tamarmik Kommuniugaluarunik ularussiinnalissammata. Taakulu qinikkat naalagaassuseqassapput sulinissartik malillugu. Kisianni imaattussaanani: Kommuninngoramik inuit tamaasa qulangersimalerlugit! Assuarisassaajunnaarlutik! Pingaartumik siulittaasut ilaat taamaattunik nappaateqarajutsiarput, isumaqalersaramik nunaqarfimmi kisimik aalajangiisinnaassuseqalerlutik uku ilagisatik marluk ilalissuilluunniit akerliugaluartut isumartik anninngortiinnartarlugu. Tassa taamaattut suliassamik killiffissaa nalugaat paasisimanngikkaat.
Kommuneråd-it peqqusineri naalatassaraagut suliassaminnik suliaqartillugit Kommuuniummatami. Kisianni Kommuune suliffiginngisamigut aamma inuinnaasarpoq inuttut allatut ittoq. Inupparujussuit isuma pigisarpaat Kommuunip inuttaannaanut soqutiginnilersimaneq, suliaali pingaassuseqartinnagit. Naagga, peqqussutinut tamatta naalattussaavugut inuttarsioratali. Pingaartumilli tamanna erserajuppoq Kommuuniusut ilaasa nammineq ilaqutaasigut inuttaatigullu. Makku uparuarneq ajornanngillat kanngunaannartut: Kommuunit ilaat imerujooqateqarluni nuannersitileramiuk ilani oqarfigiinnarpai ersissanngilasi Kommuuni ilagaarsi. Tassa taamaattup inuinnaassutsini atineq ajulersimavaa Kommuuniuterserami. Aammalu inuusuttunnguit Kommuuninik ataatallit ilaat isumaliortarput ersertittarlugulumi ataatartik Kommuuniummat qanoq ilioraluarunilluunniit allanit uparuarneqassanatik. Tamakku ajorput, peertariaqarput, isumat eqqunngillat. Tamatta inatsisit ataaniippugut Kommuniusup inuup ataaniigata.
Qinersinissami isumaliorluarniarta nunaqarfitsinni iluaqutaasinnaasorisarput maluginnguatsiareersimasarput siumukarusuttoq siumukartitserusuttoq qinerniaraluassallugu. Suliassat amerlaqaat ilaannaali suliumasarput. Suliaq artornartoqartarpoq eqqortumik suliariniaraanni kisianni kinguneri iluaqutaasartorsuupput.
c-d
Kommuunit Kommuunissarsiortarnerlu pillugit allagaqassallunga nangaasimagaluarpunga suli ullutsinni isumaruusarsuaq una nakuuvallaarmat tamatuma tungaatigut oqaaseqarniartartut imminnut qiviaqqusaarnermit angisuutinniarnermilluunniit taamaaliortartut. Meerannguujunnaarattali isummat taamaattut qimanniartariaqassavavut.
Ukiaq-manna 1942 Kommuunissarsiorfissaagunarpoq. Ataasiarlunga Kommuunissarsiorluni qiniisitsineq suliarisimavara (maaniunngitsoq). Taamanerniillu maannamut inuit qiniisisartut pissusiisa ilaat ilisarileriartuaarsimavakka – soqutigigakkimmi.-
Kommuunit nunaqarfitsinni sinnerluta sassartussatut, orden-eqartitsisussatut, illersortissatut iluaqusersuisussatullu isigisaratsigit kukkunngilagut. Tamatumuunalumi takusinnaavarput Kommuuneqarnerup pisariaqassimassusia. Taamaattumik Kommuunissarsioraangatta soqutiginnilluarluta qinersisassaagut. – Takornartaanngilaq ulloq qinersivissaq nalleraangat inimut qiniisivissamut qiniisiartortunik isertoqartartoq suliluunniit aalajangiussilluarsimanngitsunik kina, kikkut qinissaneritik, naagga, ullup qiniisivissap siunigaagulli taasassatsinnik aalajangiussaqareertarniarta. – Aammaana ileqquusartoq ilagisat asasit immaqa isumalluutiginiarsimanerlugit piukkunnangaanngikkaluaraangataluunniit taaniarsarisarlugit. Naagga, nunaqarfimmiuna najugarisatta angutitai piukkunnarnerpaat toqqartarniarivut eqqarleriinnerat asasigiinneralluunniit qiviaqqaarnagit. – Aammaana pissusinnaarigipput nutaaginnarnik Kommuunertaarniartarluta. Aap, sakku ajortoq paasigaanni pissaqaraanni nutaamik taarsertariaqarpoq; sakkuli iluatinnarpat pitsaanerusumillu taartissaqartinngikkaanni igiinnartariaqanngilaq. Ilaannimi Kommuunit ilaat iluatinnarseruttortut nutaalerinerup peersittarpai. – Aammaanna ileqqorisarsimagipput inuup kia uffa eqqortumik oqaallutaluunniit avoqqaaritsiarsimasaraangatsigut isorisaqarfigalutaluunniit inuk taanna alanngaartorsuanngortarlugu, tamannalu pillugu Kommuunit piukkunnaraluarpalluunniit toqqarnaviartarnagu. Naagga, oqaatsit ajunngitsumik siunertaqartut naalaarniassavavut angullu ajunngitsarsiortoq akeqqersimaarfigiinnarnaveersaassallugu.
Angutit 22 angullugit ukiullit immikkut ittumik pisuussuteqalersimanngitsut tamarmik qinersisinnaapput. Soorunalumi tamatta immikkut piukkussaqarsinnaasaratta piukkussarpassuit assigiinngialuttaqaat. Taamaattumik soorluuna pitsaanerusassagaluartoq qiniisivissap siornagut ataatsimeeralaarnikkut oqaloqatigiinnikkulluunniit isummat eqiternerusaraluaraanni. Ullutsinni Kommuuneqarneq atorfissaqarnerujartuinnarpoq. Taakkuami nunaqarfipput sinnerluta suliarissavaat (soorunami uaguttaaq ikiuutissaagut). Siulittaasuat Sysselråd-inut ilaasuussaaq nunaqarfimmini Syssel-illu iluani oqartussaaqataassalluni, kiisalu Kommuunit Landsråd-issamik inuiaat kalaallit iluaqutissaannik sulissussisussamik qinerlertarumaarput. – Taavami inersimasorpalaarnerulluta Kommuunissarsiortarniarta:
1. Qinersivissap siunigaagulli kikkut toqqassanerigut aalajangiissaqareersimalluta,
2. namminissarsiorata nunaqarfippulli nunarpullu eqqarsaatigalugit,
3. nutaalerinermit pisortat iluatinnartortaannut allaat eqqaannartarnagit,
4 immut iluartuutinnermit ajunngitsorsiortut isiginngitsuusaassanagit.
Angisuumillu paasiniartigu naalakkersuisivut sapinngisatsinnik tapersersorlugillu ikiorniassallugit, taamaaliorumanngikkuttami nunaqarfipput ”nungunnaviaqaaq!”
Allagamineq una nutaaliaanngilaq soqutiginarunnaanngikkaluarlunilu; kiali nakeriguniuk qiviarliuk.
Saamuali
maanngangaaq isumaliutigilerniakkit kikkut taassallugit. Qinigassat iluanaarutiussanngikkaluarpat, qinersilluarnikkulli ilinnut nunaqarfinnullu iluaqutissiussaatit. Misissorniaruk kikkut nunaqarfinni piukkunnarsorigitit sulisinnaasutullu isikkoqartut toqqartariaqarsorisatit. Oqaloqateqartarniarit taakku piukkussatit pillugit. Amerlasuut nakuunerusarput.
e-f
Uperniviup pigisaani aviisinnguaq
Akia 15 Øre
Nr. 10
Oktoberimi
1942
Qangali kissaatigisartagaq namminerisamik aviisinnguartaarnissaq, kiisami nallerpoq. Aviisinnguatta nutaanngorsakkap titartugartaata seqernup qaqqat qarsullugit alakkartup – neriuuteqalersippaatigut ”QAAMALIAQ atuartiminut qaammarsaanermik siunertaqarniartoq; taamaakkilitormi! Aviisinnguatta nutaanngorsakkap September-imi immikkut naqitigartamini aviisinnguup ulluini ukiuinilu pereersut pillugit qutsavigiumasani qutsarissaaqaluni qutsavigereermagit pisariaqassaaq uaguttaaq QAAMALIAQ-mik nuannarinnittuusugut qutsateqalaassagutta. NAlunngilarput 1930-ip kinguninnguagut QAAMALIAQ aallarnerneqarmat taamanikkut palasiusumit nakkutigineqarluni ingerlatinneqarsimasoq. Palasili taanna aallarmat ukiut marlussuit QAAMALIAQ unikkallarsimavoq uffa suli atortussaqaraluarluni. Taavali maannamut aaqqissuisorisaminit saqqummersinneqaqqissimavoq maannamullu atasimalluni. Taamaattumik QAAMALIAQ-mik ”uummarsaasoq” aaqqissuisorlu inna qutsavigerujussuarumavarput naak atorfini naapertorlugu suliassaaleqisarunanngikkaluaqaluni QAAMALIAQ ingerlatinniartuarsimammagu uujoru ataasinnguamilluunniit akissarsiaqanngikkaluarluni. Aammattaaq qutsavigaarput naqiterivissannguamik atortussanillu nikallujuilluni noqqaaniarsimammat taamalu anguniagaq angusimallugu. Taavami pereersut tamaasa pillugit qujavugut.
Manna tikillugu QAAMALIAQ ikiuutaannartut akeqanngitsumik pisarsimavarput. Inersimalersulli ingerlanerat tungaalitsiterusuleratsigu meeqqatullu nerlersorneqarnerinnarmik inuusutut naatsorsuukkumajunnaaratta naqiterivissannguamik atortussaanillu pisiniarsimavugut pisimallugillu. Maannamiillu aviisinnguaq akilerlugu pisarnialissavarput aviisinnguaq ingerlaginnarsinnaqqullugu; taamaaliortariaqarpugullumi. Taava maanna eqqortumik oqarsinnaalerpugut: Aviiserput, perput! – Inunni atuakkat pingaassusianik paasisimasaqartuni normup ataatsip akia 15 Øre angigisassaanngilaq qaammatip ulluinut naatsorsuutigigaanni ullormut ½ Øre angisoorsuunngimmat. Taamaattorlimiaasiit aningaasaagami naleqarpoq, nalingalu nammineq quppernerni 6-niissaaq, quppernerni naqinnernik aliikkutaallutillu ilikkarsaatissaasunik imalinni. Taavami aviisinnguatsinnut suleqataanissarput paasilluarniartigu aviisisisarnitsigut ilanngutassiuinikkullu suleqataasussanngoratta.
Taavalu ”aviiserput, perput” annertoqutigalugu QAAMALIAQ nutaanngorsagaq September-imi imm. naqitaq oqaaseqarfigilaarlara isorisassarsiuinnarnanga ”akiliisarnerpulli pillugu piumasarput angininngoriartussammat.”
1. Soorunami aviisi aaqqissuisoqartariaqarpoq. QAAMALIAQ-milu kina aaqqissuisuusoq takuvarput. Taava apeqqutaavoq: Kikkut aaqqissuisussatut toqqarpaat? QAAMALIAQ-mi akeqanngitsumik pisartakkatsinni siulersuisuullunilu aaqqissuisuusimammat iluamik pilluta qutsavigereerparput. Maannali aviisitsinni akilerlugu pisaligassatsinni eqqortuliornerussangatinnarnerugaluarpoq, oqartussaaqataassagutta kina aviisitsinni aaqqissuisuussasoq, qulaanneqarpugulli. Uanga nammneq isumaga malillugu maanna aaqqissuisuusoq aaqqissuisussatut piukkutannut annernut ilaavoq. Aviisimilli pisartagaqarumasut oqartussaaqataallutik aaqqissuisussarsioqqaarnissaat pingaartippara aviisitsinni aaqqissuisuusumut tatiginninneq aviisimik pisartagaqartunit amigaataaqqunagu.
2. ”Naqitigassanik nalorninartunik aalajangeeqatissat” pisariaqarnerpummi? Aviisinnguaq angisuujunngimmat soorluuna akisussaalluni aaqqissuisoq nalornisaqarpallaarsinnaassanngikkaluaq ilanngutassat kusanaatsut ajoqutaasinnaasullu misilissallugit inuinullu utertissallugit. Nalornisoornavissoqartilluguli atorfiilluunniit atorfeqarfiilluunniit pillugit ilanngutassiuisimasoqartillugu tassani pisortaasoq siunersiorneqarsinnaavoq.
3. Aviisip imarisinnaasaasa allattorneqarfiani erseqqissumik ilanngussimasariaqarpoq ilanngutassiat upperisamut (religiøse-mut) tunngasut. Ullut makku tikillugit inuiannguit kalaallit tamatumunnga pingaartitsisuupput. Taamaattumik aviisinnguatsinni naatsunnguugaluamik paasinarluartunilli tamatumunnga tunngasut allaatigineqatsiartarnissaat kissaatiginartuuvoq.
4. Aviisi kukkunersiuisoqartariaqarpoq. Kalaallisut allaaserput malillugu kukkuneqannginnerusumik isigisariaqartitaaqqulluta. Allaaserput artornartukasiummat tamatta kukkusaraluarpugut. Tamannali uniffigiinnarnagu uagut oqaasilerinermik ilinniartitaasimasugut gramatik paasisarput atorlugu allaatsimik kukkuniisannerusumik isigisaqartitsinissarput pingaartittariaqarparput. Naqinnerlunnerit (s.i. :v v tooriaraluarlugu g toorlugu) pinnginneruvakka aviisini suniluunniit taamaattut takuneq ajornartanngimmata, kukkuniviilli (s.i. atdlánek) sapinngisamik pinngitsoorniarsarisariaqarput, qularinngilarami kalaallisut allaaserput malillugu aviiserput kukkunersiuisussamik ajorsaateqarunanngitsoq.
Taama oqaaseqatsiarlunga aviiserput perput nuannaarutigisara QAAMALIAQ tikilluaqquvara iluaqutaajumaarnissaanillu kissaallugu.
Qaamaliaq nuili!
Qaammariartoqili!
Taartoq, kaperlak aallarit taakku utaqqinagit
Taarmiu qinngorfigilissavaa.
-Qaamaliaq nuili.-
Ukiut ajunnginnerit
Illit utaqqivigit?
Paasiuk taava tikissavatit
Illit suliinnaruit.
Samuel.
Kalaalit Nunaannut tunngasunik atuagaateqaqigama pisoqarsuarnik aaqqissuisoq neriorsorsimavara qanga pisarsimasut allaaserisarumallugit. Soorunalumi pingaarnerutillugit tusaruminarnerutillugillu takorloorpakka avannaani pisartuusimasut, pingaartumillu Upernivimmut tunngasut. Kisianni suut tamaasa atuagaannartigut paasiniarneq pinerluunniit ajornaqimmata inuit utoqqaanerusut siuliminnit oqaluasaarsisartut allagaqartaqqunaqaat, qanoq pisarnernik oqaluppalaaginnarnilluunniit. Taamaattut aaqqissuisuusup qujagisaqai allanillu naleqquttunik ilallugit naqitertassallugit. Tamakku oqaluasaat pisoqqat pisimasullu nutaanerusut naligiisinniarlugit isumassarsiffiulluarsinnaapput. Neriuppugut atuartartussat tamakkuninnga soqutigitsartuujumaartut.
Vinterberg
(Sukorsiugallarama Upernivimmiillunga taamanikkut tassani piniartut ilaat utoqqanngortoq Gaabannguaq (ilaatigut Minannguamik taasagarput) oqaluasaartoq tusarnaarpara):
Ilaanni aasaritsittoq qatsungariarmat qajartorluni aallarsimavoq takuniarfigisartakkami tungaanut. Taamanigooq paatiguuinnarnik aallaaseqarput aallaasiminnillu imaqartitsisaannarlutik. Aallalerami koorortuuni imaqarmat poortaminut mangoriarlugu aallarpoq. Takuniarfigisartakkaminut pigami siunermini takulerpaa appa. Qatsungakkuloqangat seqqorusoqigami ornippaa. Aallaasersuukkamiuk umernialerlugu aatsaat malugilerpaa aallaanni noorlermik nalunaaquteqanngitsoq. Nalunaaqutaa killerpiarluni napisimasoq katallunilu. Iliinnassagaluarlugu ajornaqangat aallaasersuutereeramiuk issunniinnaleqaa. Nalunaaqutaqarallarmat umertarnini missiliorteriarlugu issuteqaa. Appap saanngua kaalluallaannarpoq serpaluallanngitsumilluunniit aallaagamiuk. Appatani tigugamiuk angerlaannarniarami aallaanni immernianngikkaluarlugu, qammavimmut pereerami ersiikkutariniarlugu immerpaa. Tikikkunilumi sananialeruniuk imaassagamiuk, tassalu angerlamut aallarluni. Aatsaat ingerlatsiartoq allattorrsuup puisarpaa. Ajornaqangat saateriarlugu paarpaa. Naammagileramiuk aallaasersuuppaa. Isumaliuummiinnarporlu aallaanni nalunaaqutaqaraluarpat kalluaqqajallarlugu. Eqqaamaniaannarpaa appa qanoq umersimallugu. Aamma taamatut umeriarlugu seqquinnaqaaq. Issutaa akuni orlunngilaq nakkisangaarmat. Paaramiuk tiguinnarpaa. Marluinnarnik seqqorluni tikippoq unioranilu, asulugooq ikii qiterpaseqalutik. Qanorli nalunaaqutaqaraluaruni!
Marteeraq
Matuma siornagut nunaqarfiusartoq Aappi inoqarallarmat tassani Ittuersuakkut nunaqarsimapput. Taamani nunaqqatasimasup Ittui piniartorsuaq ima oqaluttuaraa:
Ittuigooq piniaruttulerami qilalukkat qernertat qaqrtallu assigiimmik naaligartorsuummagit, qilalukkanik upalluni qilalugaq piorlugu kingoqqiinnaraa tuviitsoq atereerlugu qajaq ornittariaqarpoq naakkaluassanngimmat. –Asulugooq naaligaqartarami oqimaalutalimmik qappinnertuumik.
Ilaanni-aasinngooq ukiakkut aaveq qassimasoq takugamikku ornippaat qajarpaallutik, taamanigooq qilalugaqalereersoq. Sanileriillutik akuttujaarlutik ingerlallutik takulerpaat qilalugaq qaqortaq puiaarluni tungaannarminnut ingerlasoq. Ajornartooramik ingerlaannarput. Kiisagooq qanittunnguanngorpai suli puttalluni, Ittuigooq qaannanut qiterlernut ilaasoq. Aamma qilalugaq puigami qaannat tungaannut nungusimalersoq Ittui uparuartulerpoq: Aajinngarsuaq-aa siumuinnarlu tikkuarluni. Aasannarsuaq-aa, taama uparuartorniarluni kiisa unaarsuani tiguinnaqaa, ammuinnarlu nalerpiaminut naakkiallarluni. Misissuisutut eriarluni avatsi naloqaa, avatarsualu qaannat qiterliit akornatigut taamak morsuinnaqaaq. Qajaqassuisalu qilalugaq taanna saaginnarpaat. Unataramikku toqummat inuusuit angerlaakkaat taanna aaveq upaartik orneqqiliinnarpaat. Ittuip avataq manngutani amoriarlugu aavilerisut ilagiinnalerpai. Aaveq arlariillutik naakkiarsuunnialugu piukkuuleramikku, takullutik aqqariartorluni ilulissap qassimmavimmi ungataanut tarrittoq Ittuip aasit naaligarsua aavermik malinnilluni iluliaq qarsullugu tarriinnaqaaq. Aamma tassa Ittuip avatarsua aarrup nusoqaa. Sunaaffa aqqarluni seqquni siammaruttorai akornisigut naalissimaallarlugu.
Marteeraq
Qaamaliap qinnuvigisimavaanga taakku allaasereqqullugit, akisimavungali iganermut atuakkat takuinnarlugit taakkunani allaatigilluarneqareersimammata, uangalu igasuunnginnama taakku igaassatut nassuiarsinnaanagit. Soorliuna taanna qulequtsiullugu allagassissutigigaa? Tassa atorneri kisitsisinnguanik ilalerlugit paasiniutaasinnaammata. Aap, ooqattaarniaraluassavara, massa mersernartutut isigigaluarlugu, pingaartumillu matuma siornatigut timmissat aalisakkallu kalaaliminerugarisartakkat kisinneqanngisaannarsimammata. Kisitsisilli eqqorluarnerusut piumallugit maani nakorsaq Dr. Beck apersorsimavara paasiniarlugu inuup inuussalluni kalooriat (nerisassat kimii) qanoq amerlatigisut atortariaqarai. Taamatuttaarlu nerisassat assigiinngitsut qanoq kimittussuseqartut. Taavalu tunngaviginiarneqarput pisiniarfimmi pisiaasut piniartullu pisaanik titartaasut suliaat taavalu taakku oqaluttuussinnaanngorpaatigut qallunaamernit kalaalimernillu Uperniviup eqqaanilu qanoq atorneqartut. Upernivik eqqaalu isumaqarfigineqartarput piniagassanik inuuniarfittut, kujataa aalisagartorfiunerulluni. Inoqarpoq 1400-nik 800 inersimasut 600 meeqqat. Ukiumut pisiniarfinnit nerisassat pisiarisarpaat 40.000 Kruunit nalingi (qinnutit ilanngunneqanngillat inuit qassiinnannguit iluaqutigisarmatigit). Taakkulu aningaasat makkununnga atorneqartarput: 45.000 Kg. suaasat, 46.000 Kg. naqittagassat, 45.000 Kg. tungusunnitsut, 6000 Kg. paarnaaqqat, 2.300 Kg punneq makkariinalu. Tassa katillutik 143.000 Kg nalingi nunanit allanit nerisassat pisat. Taava inuup ataatsip 102 Kg. nalinga nerisimavaa.
Qanorli kalaalimineq atsigisoq nerisarparput? Taanna akissallugu ajornarneruvoq, piniartut pisaannik titartaaviit kisiisa tunngaviginiartariaqaratsigit. Taakkulu malillugit 46.700 puisit mikisut 1.000 puisit angisuut pisarineqarsimapput Upernivimmi eqqaanilu. Naatsorsuussinnaavarpullu puisi angisooq mikisumit tallimariarluni neqitunerusoq. Taava puisit taakku tamaasa mikisunut naatsorsorlugit 21.700 sanianiissapput. Aammalu isumaqarsinnaavugut 1/5 nerisassatut atorneqanngitsoortoq pingaartumillu avannatsinni nerukkaatigineqartarlutik. Taava isumaqarsinnaavugut 7.350 saniani inunnit nerineqartartut. Puisi mikisoq neqeqarpoq 15 kg saniani saaneqanngitsumik. Taavalu inuit 1400-usut ukiumut nerisarpaat neqi 260.000 kg nalinga, kisitsisit eqqorsinnaasut taama oqaluttuuppaatigut. Kisianni kisitsisit taakku nalorninarsinnaapput kalaalimernit allat timmissat aalisakkallu ilanngutissariarutsigit, taakkumi naatsorsorneqartanngimmata. Taamaattumillu Kalooriat qanoq amerlatigisut inuup atorsinnaasai ikiortiginiartariaqarpagut. Tunngaviginiarniarparput inuup ataatsip ukiumut nerisarunarai timmissat 50 imaluunniit Upernivimmi eqqaanilu katillugit 70.000. Timmissap neqaa 0,5 Kg oqimaassuseqarmat taava neqi taanna 35.000 kg-simassassaaq. Aalisakkat qanoq amerlatigisut amuneqartartut naluvagut, eqqoriarsinnaavagulli 6.500 kg-mut (kisitsit taanna angigunaraluarpoq avannatsinnermiut aalisagarliornerat eqqarsaatigalugu) timmissat, uumasullu aalisakkallu erlavii nerisaasinnaasut 2.000 kg-mut naatsorsuussinnaavagut, aammalu pisiniarfimmit pisiarineqaqqittartut orsoq 10.000 kg missinga.
Assigiisitaarineq takutikkumallugu uku misileriartigit:
Pisiniarfimmi pisiaasartut qallunaamernit:
2.300 Kg orsupaluttut (8,0 kalooriat)- 18.800.000 Kalooriat
90.000 Kg naqittagassat (3,5 kalooriat)- 315.000.000 Kalooriat
45.000 Kg tungusunnitsut (5,0 kalooriat)- 225.000.000 Kalooriat
5.000 Kg paarnat (5,0 kalooriat)- 25.000.000 Kalooriat
142.300 Kg Katillugit 583.800.000 Kalooriat
Kalaalimernilli:
260.000 Kg puisit neqaat (1,65 kalooriat)- 429.000.000 Kalooriat
35.000 Kg timmissat (1,65 kalooriat)- 58.000.000 Kalooriat
10.000 Kg orsoq (8,65 kalooriat)- 85.000.000 Kalooriat
6.500 Kg aalisakkat (0,9 kalooriat)- 6.000.000 Kalooriat
2.500 Kg erlaviit (2,0 kalooriat)- 4.000.000 Kalooriat
315.500 Kg Katillugit 582.000.000 Kalooriat
Inuup ataatsip ullormut Kalooriat pisariaqagai 2.400-upput, taavalu inuit 1400 atorsinnaavaaat 1.209.600.000-uussaapput.
Qallunaamernit pisiniarfimmit pisiat kalooriaqarput: 583.800.000
Kalaalimernit 582.000.000
Katinnerat: 1.165.800.000
Kalooriat ussersuutaapput nerisap kimittussusissaanut, nerisat qanoq atsigisumik kialersuisinnaasut timimut akuliutilerunik. Nerisassat assigiinngitsut assigiinngitsunittaaq kalooriaqarput.
Nerisaasartut aningaasanik naleqartillugit takussagaanni ajussanngilaq, ukiup ingerlanerani qallunaamernit nerineqartarput kalaalimernilli
45.000 kg suaasat a-/28 – 12.600 Kr. 260.000 kg neqi 0,10-26.000 Kr
46.000 kg naqittagassat -/28 – 12.900 Kr. 70.000 kg timmissat 0,25 17.500 Kr.
45.000 kg tungusunnitsut -/228 – 12.600 kr 10.000 – orsoq 0,22 2.200 kr
5.000 kg Paarnat -/65 – 3.300 Kr 6.500 – nerpik 0,25 325 Kr.
2.300 kg orsupalittut -/30 – 3.000 kr erlaviiit miss. 300 Kr.
Qallunaamernit katillugit: 44.400 Kr. Kalaalimernit kat. 46.325 Kr.
Tassa inuup ataatsip 65 kruunit nalingat nerisarsimassavaa, angigisassaanngilarlu eqqarsaatigigaanni piisaaginnarluta inuusannginnatta aammalu qallunaamernit kalaalimernillu akisunngeqimmata. Aamma tassani takusinnaavarput qallunaamernit kalaalimernillu atukkat akimikkut assigiingajalluinnartut. Aningaasaannartigulli pinnatik aammattaaq Kalooriaqarnermikkut taamaapput. Kisitsisilli taakku malillugit malunnartumik Upernivimmi eqqaanilu qallunaamernit atorneqarpallaarput, eqqarsaatigigaanni Upernivik eqqaalu piniagassalissuusut pisariaqarporlu sianigissallugu, nunarput nunanit allanit ikiorneqanngitsoorsinnaanngikkaluartoq. Pisariaqarpami ikiortinnassaq? Tassunga akisariaqarpunga – aap Danmarkip nunarput nunaatigileramiuk, isumaliutigisimavaa siumukartitsinissaq, nalunagulu nunaasoq issittup ilaaniittoq piginngisamillu pilersortariaqartoq. Kisianni qallunaamernit nunanit allanit pisartakkavut angivallaaqaat, imaluunniit nunatta tunniussinnaasai atoqqarpallaaqaagut. Sulilu tamanna malunnarnerujartorpoq kujavariartorluni, kujataani aalisarnerinnaq inuutissarsiutaajartormat. Taassumali allanngorsinnaanngisaanut takutitsinissaq inuusuttuniippoq. Nerisassat arlaat pisariaqarneruppat? Tamarmik ajunngillat, nunalli nammineq pii piumanerusariaqarput, suna pillugu? Tassa peqqinnarnerummata. Pisariaqartinneqarpatalu nakorsap allaaseriumavai.
Kalaaliminernik nerisaqarniarneq anninngortikkumallugu taava pisiniartitsisunut (niuvertorutsinut) nikkunik aalisakkanillu panertunik tunisisarniaritsi, taavalu niuvertorutsit ima akilertassavaat:
Nikkut saanillit 20 Øre kg-mut
Nikkut saaneqanngitsut 40 Øre Kg-mut
Saarulliit panertut ataaseq 25 Øre ussersaatigissallugulu 15’’ paperuata kangianiit, tassa minnerpaaq. Tamakku pisiat pisisuusup 10% tapersiffigisassavai, niuvertoqarfimmut nassiukkaangamigit. Taamatuttaaq tunisat nakkarnaveeqqutaassapput 10%-mik. Niuvertoqarfimmi aalisakkat panertut kiseqqinneqartassaat, nikkullu oqimaalutaqqinneqarlutik pitsaassusiilu misilinneqarlutik. Taavalu pitsaasuuppata sinnissat igiinnarneqarsimassanngillat, qimminullu nerisaritiinnarneqarsimanatik, inunnillu pisariaqavissutut nerisaasimallutik. Taamaalillutillu nunap nammineq tunniussinnaasai Upernivimmut eqqaanullu iluaqutaanerulissapput, nikkut aalisakkallu panertut tunineqartalissappata. Malunnarsigaluarpallu taama sulinissaq nakkutigilluarneqarluni tunisaasinnaasut maanimiunut sinneqassasut, taava sinnerutitat niuvertoqarfinnut kujalliunerusunut aallartinneqartassagaluarput, taakkuttaaq kalaalimineq ajorsaatigisaqimmassuk.
Naggataagullu tikkuarniarpara nammineq iluanaarutissattut taanna – aallartinniannginnakku, inuilli kikkulluunniit suleqatigisakka pissutigalugit taamaaliortitsiniarsimavunga.
R. Vinterberg
Misigisat artornaraluaqisut qaangiuttarput taamalu qujanissaq tulliuttarluni. Upernaaq manna uanga taama misigisaqarpunga.
Siullermik qujassutigiumavakka Upernivimmiut peqqaarnitsinnilli nuliannguarigaluaralu ajunngitsumik pineqartarsimanivut tamaasa! Qujanaq Upernivimmiut eqqaamiuilu ilassinnittarnisi tamaasa pillugit. – Qanortoq tamanna allanngortinngikkisiuk.
Kiisalu erninnguarigaluama napparsimanerani toquneranilu ikiuussimasut misiginneqataasimasullu tamaasa immikkut assaasigut eqillugit qutsavigerusunnaraluaqisut maanna allakkakkut tamaasa ataatsimut qujassuteqarfiginiarpakka. – Tullianillu nuliannguarigaluama napparsimanerani takusaasartut ikiuisimasullu tamaasa qutsaviginiarpakka. Kiisalu arnaa qatanngutaalu, uangalu angajoqqaakka tamaasa sinnerlugit toqunerani ikiuussimasut qamanngavik pisumik qutsavigalugit.
Minnerunngitsumillu palaserput toqunerini artornartunik oqilisaasuusimasoq (oqaluussisarnermigut) qutsavigingaarpara.
Tassaavunga Hans Thomsen
Aviisinnguamik pisarumasut tamarmik qinnuvigineqarput nalunaarniaqqullugit, pisisarumasut naammatsiinnarlugit naqiterneqartassammat tunisinnaanngisat akitsorsaataaginnassammata. Ataaseq 15 Øre-qarpoq. Upernivik niuvertoruseqarfiilu tamarmik tuniniaasoqarput.
Nakkutiginnittoq H. Olsen
Qaamaliaq aatsaat akeqarluni aallartinnialersoq suliluunniit saqqumminngitsoq naammagittaalliuutinik tusartalereerama pitsaanerutippara nassuiaateqalaassaguma qanoq ingerlaniarnissaanut isumaliutinik. Taamaattumik naqitassat naammatsereeraluartut quppernernik marlunnik sinnequtserneqarput. Aammami aallaqqaataagami atuartut sinnilinnguamik takutitsiarniassammagit.
Siullermik eqqaatsiarumavara amigartooruteqarsimanerput akissatsinnik 142 Kruunit sinnilaarlugit. Qinnutillu akilernagit tiguneqartanngitsorsuummata noqqaaniarsimanngikkuma naqiterivissannguarput manna tikillugu tigusimassanngikkaluarparput. Silatitsinni akileeqqinnissamut kajumilluinnartuerussimammat. Qujanarli arlariit ikiuummata sinnerili aningaasannguannik akiligassatut isumalluuseriarlugit naqiterivissannguaq atortussaalu tiguvakka; taavalu ingerlanera aallartinnialulissallugu sulissutigisimavara pigileqqoqisara, isumaqarsimagama qangarsuarli Upernivimmiuusugut eqqaamiuilu aviisinnguakkut ataqatigiilluarnerulersinnaalluta, tamarmimmi oqarfissarissammassuk pisiumasullu atuagarissallugu.
Ukiut 3 Qaamaliaq ingerlateruassimagakku ukiuni taakkunani paasisaqatsiarpunga qanoq ilillugu nutaap ingerlanniartariaqarneranik. Ukiuni taakkunani qaammatit tamaasa Qaamaliaq 260-ngorlugu naqitipaluttarsimavara Upernivimmi eqqaanilu illut tamakkerlugit pissaqartillugit. Palaseqarfiulli atortussamaataarutilernera pissutigalugu qaammatini kingullerni ikinnernik naqiterneqartarsimavoq nunaqarfiilli tamarmik pisarlutik. Sapinngisannik suliaq kajungeralugu ingerlappara ilaanni uannut tunngasut suliassaagaluit kinguartiinnartariaqartarlugit. Qaamaliamik ingerlatitsilernerma nalaani aamma aviisi alla Upernivimmi ingerlanneqalersimagaluarpoq, qaammatilli ilaanni aqqaamasarmat tassunga soqutiginninnerput millisimavoq. Immaqaana sulisua kajumissuseqarani pisinnaassuserminik takutitsiniaannarsimagaluartoq. Taamaassanngilarli.
Kisianni maanna nammineq pimik aviisinnguaqarnialerpugut atorfeqarfinnit qinnuulooqqaartariaqarnata. Kikkullu akilersimagaat takusinnaavarput oqaannarsinnaagatta: Tamarmik. Maanna pigileratsigu eqqaamasariaqartut annersarilerpaat ingerlajuaannassappat atortussarsiutissanik aningaasaqarnissaq. Taannalu allakkut pisinnaanngilarput kisianni ”Qaamaliaq”-mik pisisarnikkut.
Tusartareeraluarpunga oqalorujuutisereertarlungalu Qaamaliaq akisualaaqisoq. Aap, nammineq peqaleraanni taamaattarpoq ikiorneqarsimaneq maqaaseqqajaanartaqigami. Pisisarumasulli malillugit atortussanik pisiniutissaqarnissaq naatsorsorsimavara.
Maanna pisisarumallutik nalunaartut 100 missiliorpaat, taavalu ukiumut 180,00 Kr. saniani Qaamaliamut isertussanngorput ataaseq 15 Øreqarmat. Taamaaginnassappallu atortussat qinnutaasinnaasut kisianni ikilisillugit pisariaqassaaq imaluunniit Qaamaliaq millisittariaqassalluni. Ukioq manna atortussannut aappaani Juulimut naammagunassasut 206 Kr. 35 Øreqarput. Taamaattumik akisunaarinngilanga soorunami uanga iluanaarniutiginngeqigakku akeqanngitsuinnarmillu suliaralugu. Eqqaamasariaqarparputtaaq nioqqutissat akitsoriartuinnarneri, pingaartumillu pappiarat Ameerikkamit ajornakusooramik akikilliartussanngimmata.
Aammalu tuniniaasoriniakkama ilai suli ”Qaamaliaq”-mik tigusaqaratik akiliisitsisalereersimasut utoqqatsissutigaakka, taamami isumaqarsimanngikkaluaqigama. Qinnuvigisimavakkami kikkut pisisarumasut amerlaqaserlugit nalunaarutigitsiaqqullugit, pisisarumasut amerlaqaserlugit Qaamaliaq nassiunneqartassammat. Tikiuppallu pisisarumasunut agguarneqartassaaq 15 Øre-mik akilersillugu, tassa kisimi. Soorunami aamma siumut akileereerumasut inerterneqanngillat pinngitsaalineqassanatilli.
Tassa maanna aallartippoq imassaqartassagunarlunilu. Neriuppungalu pisisartut suli amerlaninngorumaartut, amerlaninngorpatami akia millissaaq. Nikallorsaarisullu pinnagit siumut ingerlaniassaagut ikioqatigiikkutta uatsinnut sammerujuuginnarata taava angusaqarnerussaagut. Qaamaliaq-mi suliarinianngilara uanga pillunga, tassuunali atuagassaaleqineq mikininngortinniarniaraluarpara eqqarsaatillu ataasiuinnartinnaveersaarniaraluarlugit. Qujassutisiarigajunnerugaluarpara oqalorujuutisineq, taakkuli suliumanera millisarnagu angininngortiinnartarpaat.
Naqitani taakkunani utoqqatsissutigaara naqitat ilaasa ersilluartannginneri. Duplikator tikikkami imititsisarsimalluni iluarsiuminaappoq aammalumi nalorsarnermik ilallugu siullermeerutaavallaarmat. Kingornamulli iluarsiartulissasimapput, Ameerikkamimmi tikittut tamarmik atortakkatsinnit allarsuugamik.
Qaa, suleqatigiilluta ingerlatinniarniartigu.
H.O.
1850 saniani Upernivimmi makku naalagarsuarnut tunineqartarsimapput ukiumut 868 nappartat orsoq, 29 nannut amii, 4840 puisit amii, 200 Pund ullut, 942 tuttut amii. Taakkulugooq akeqarput 20.000 Rigsdaler. Taamani inoqarsimavoq Upernivik eqqaalu 450-nik nunaqarfeqarlunilu 12-nik. Niuvertoruseqarfiupput pingasut. Inuilu ima agguarsimapput: Pisiniarfilinni:
Upernivimmi: 89
Kingittumi: 36
Aappilattumi: 45
Kangersuatsaami: 82
1855-mi Kalaallit Nunaat tamakkerlugu pisarineqarsimapput:
100.000 saniani puisit
500 qilalukkat qaqortat qernertallu
20.000 saniani Tuttut, ukiulligooq taakku siuliini tuttut taakku marloriarneri pisaasarput. --- Naammi tamakku maanna?
Tusarpugut Aasiaat eqqaani eqalussuaq pisarineqarsimasoq terianniamik qaqortamik aqajarormiulik. Aammalu Nuup eqqaani saarullik Ameerikkarmiut nerisassaataannut sungiussereersimasoq pisarineqarsimagujoq aqajarormiorigaagooq Cigaritit poortat ”Lucky Strike” aammalu allat ameerikkarmiut aqerlortigaatimerni. – Aammali Uperniviup eqqaa nallersuuteruassinnaavoq, Ikerasammi pisarineqarsimammat uuvarsuaq aqissimik aqajarormiulik.
Augusti qaammataatillugu Upernivimmi ningiuulersimasoq Benigne Geisler (Kuuna) toquvoq sivikitsunnguamik napparsimasimalluni. Upernivimmiutoqaavoq atorfilimmillu uveqarsimagaluarluni qitornaminik piniarluartuusunik perortitsisimalluni, taamaattorli aamma toqujaartunik. Utoqqarsuanngulerluni sulili aalassarilluni toqummat ilisarisimannittugut maqaasivarput takujuminartuummat.
Qaamaliaq-mik pisisartut kissaatiginerpaat immikkut naqitaqarnissaq Joorlisiummik? Piumasoqarpammi taamaaliorneq ajornassanngilaq.
H.O.